Ukrainalla epäselvyyksiä liikekannallepanossa | MTV Uutiset
Ukrainalla epäselvyyksiä elintärkeässä liikekannallepanossa: "Tarvitaan myös porkkanaa, ei vain keppiä"
2:04Video: Putin ja Zelenskyi vannoivat vuodenvaihteessa taistelevansa voittoon saakka.
Julkaistu 10.01.2024 13:25
MTV UUTISET
Ukrainassa ollaan muuttamassa liikekannallepanoa koskevaa sääntelyä. Kansaa pelottaa, että rintamalle joutuu jatkossakin enimmäkseen huono-osaisempia ihmisiä.
Viime vuoden tärkein puheenaihe Ukrainassa ei ollut Venäjään kohdistuva vastahyökkäys itsessään, Ukrainan suhteet länteen tai edes Ukrainan EU-jäsenyysprosessi. Se oli liikekannallepano, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on jatkunut lähes kaksi vuotta. Nyt liikekannallepanon sääntöihin ollaan tekemässä muutoksia tilanteessa, jossa Ukraina ei ole enää yhtä yhtenäinen kuin sodan alussa, ja oman poliittisen uran ajattelu on hiipinyt takaisin pöydälle, Nizhnikau sanoo.
Ukrainan hallitus julkaisi ensimmäisen ehdotuksen uudesta liikekannallepanolaista joulukuun lopussa. Se nostatti meteliä niin poliitikkojen kuin kansalaisten keskuudessa.
Liikekannallepanon tärkeydestä on Ukrainassa Nizhnikaun mukaan laaja ymmärrys.
– Kaikki ymmärtävät, että sillä on valtavat seuraukset maan tulevaisuudelle.
Uusi lakiehdotus on kuitenkin saanut kritiikkiä siitä, ettei se ole tehokas eikä toisaalta sosiaalisesti oikeudenmukainen, Nizhnikau sanoo.
Nizhnikaun mukaan lakiluonnos nojaa vahvasti rangaistuskeinoihin.
– Moni ei näe sitä tehokkaana tapana rekrytoida ihmisiä, koska heitä pitää myös jollain tavalla kannustaa. Tarvitaan myös porkkanaa, ei vain keppiä.
Perustuslain vastaisia rajoituksia
Lain ensimmäisen luonnoksen mukaan liikekannallepanosääntöjen rikkomisesta voisi seurata oikeuksien rajoittamista. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi ulkomaille matkustamista, omaisuuden hallinnointia, lainan hakemista sekä valtion tukien saamista voitaisiin rajoittaa, kertoi muun muassa Kyiv Independent.
Ukrainan ihmisoikeusasiamiehen Dmytro Lubinetsin mukaan tällaiset rajoitukset olisivat perustuslain vastaisia. Lubinetsin mukaan puolustusministeriön kanssa onkin löydetty kompromissi, jossa ihmisten oikeudet turvataan.
Aiemmin Ukraina ei ole värvännyt sotaan alle 27-vuotiaita kansalaisiaan, mutta lakiluonnos laskisi asepalvelukseen kutsumisen alaikärajaa 27:stä 25:een. Pakollisen sodanajan asepalveluksen keston yläraja määritettäisiin 36 kuukauteen, kun aiemmin mitään rajoitusta ei ole ollut.
Reutersin mukaan lakiluonnoksessa ehdotettiin myös ulkomailla olevien jäljittämistä armeijaan rekisteröintiä varten.
Suurin osa rintamalla olevista on Nizhnikaun mukaan 40–50-vuotiaita pienituloisia miehiä maaseudulta. Rikkaammat ovat käytännössä pystyneet hankkiutumaan eroon asepalveluksesta esimerkiksi maksamalla lahjuksia paikallisille armeijan edustajille tai rajaviranomaisille, hän sanoo.
Myös uuden lain kohdalla ihmisiä pelottaa, että liikekannallepano kohdistuisi jatkossakin epäreilusti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, Nizhnikau sanoo.
Muutoksia tulossa
Lakiluonnos on tällä hetkellä käsittelyssä kansallisesta turvallisuudesta, puolustuksesta ja tiedustelusta vastaavassa komiteassa. Komitea on saanut käsiteltäväkseen myös neljä vaihtoehtoista versiota, kertoi Kyiv Independent tiistaina.
Kun komitea saa valmiiksi oman ehdotuksensa, se etenee seuraavaksi parlamentin käsittelyyn. Nizhnikau uskoo, että muutoksia lakiin nähdään myös tuossa vaiheessa.
– Olen varma, että millaisen version he sitten laativatkin, se saa taas hyvin paljon kritiikkiä julkisuudessa.
Useat kansanedustajat ovat jo sanoneet, että ilman muutoksia parlamentti ei lakia hyväksy.
Nizhnikaun huomion kiinnitti myös se, millä tavalla lakiehdotus julkaistiin. Valmistelu vaikutti huonolta ottaen huomioon, että liikekannallepanon tarpeesta oli käyty keskustelua pitkin vuotta.
– Edes kaikki ministerit eivät saaneet tilaisuutta lukea lakiehdotusta ennakkoon, sillä se tehtiin viime hetkellä.
Vastuun siirtelyä
Ukrainan poliittinen ja sotilaallinen johto on vaikuttanut myös siirtelevän asiassa vastuuta toisilleen. Kun presidentti Volodymyr Zelenskyi toi joulukuussa julki liikekannallepanon laajentamisen tarpeen, hän sanoi asevoimien ilmoittaneen tarvitsevansa 450 000–500 000 sotilasta. Presidentti sanoi, ettei hän ole vielä myöntynyt pyyntöön ja että hän tarvitsisi tarkempaa tietoa ennen päätöksen tekoa.
Financial Timesin mukaan armeijan komentaja Valeri Zaluzhnyi puolestaan on sanonut, ettei hän ole pyytänyt mitään tiettyä lukua, eikä ole vastuussa yksityiskohdista. Mediatietojen mukaan hallituspuolueen taholta olisi ohjattu toimittajien yhteydenottoja asevoimien suuntaan, lehti kirjoittaa.
Nizhnikaun mielestä vastuun välttely paljastaa kaksi kehityskulkua, jotka ovat Ukrainan kannalta huolestuttavia. Ensinnäkin sen, ettei maa ole enää samalla lailla yhtenäinen kuin vuonna 2022 hyökkäyksen alettua.
– Poliittinen harkinta on taas pöydällä, ja kaikki miettivät, miten tietyt askeleet saattavat vahingoittaa heidän uraansa ja poliittisia pyrkimyksiään.
Nähtävissä on Nizhnikaun mukaan myös poliittisen ja sotilaallisen johdon välinen konflikti.
– Presidentin kansliassa pelätään, että Zaluzhnyi voisi haastaa Zelenskyin poliittisesti, sillä hän on valtavan suosittu.
Luottamus poliitikkoihin laskenut
Ukrainan kansainvälisen sosiologisen instituutin loppuvuodesta 2023 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan ukrainalaisten luottamus presidenttiin, hallitukseen ja parlamenttiin on laskenut selvästi siitä, mitä se oli vuotta aiemmin.
Luottamus asevoimiin sen sijaan on pysynyt ennallaan peräti 96 prosentissa. Luottamusta Zaluzhnyiin ei ole aiemmin kysytty, mutta sekin oli tuoreessa kyselyssä lähes 90 prosenttia.
Poliittisen johdon luotettavuutta tuskin parantavat joidenkin päättäjien esittämät ideat liikekannallepanon toteuttamisesta.
Hallituspuolueen kansanedustaja Mariana Mezugla ehdotti vastikään, että liikekannallepanosta voisi vapautua tekemällä tuntuvan rahallisen lahjoituksen. Entinen valtiovarainministeri Tymofi Mylovanov puolestaan ehdotti asepalvelukseen kutsumista arvonnan perusteella.
Liian tärkeä laki epäonnistumaan
Nizhnikau uskoo, että jonkinlainen liikekannallepanolaki parlamentissa saadaan säädettyä. Laki on yksinkertaisesti niin tärkeä, että hallituksella ei ole varaa epäonnistua sen läpiviennissä. Tutkija uskoo, että lakiehdotuksen kiistellyimmät osat ja etenkin perustuslaillisia oikeuksia rajoittavat osat kuitenkin poistetaan.
Lakiprosessissa kestää Nizhnikaun arvion mukaan ainakin kuukausi tai jopa useita.
