Jani jatkaa epätoivoista oikeustaistoa: Joutuu maksamaan elatuksia toisen miehen lapsesta jopa 50 000 euroa – "En usko, että saan tässä maassa oikeutta"

2:37
Videolla Jani kertoo musertavasta hetkestä: näin hän sai tietää, ettei olekaan lapsen isä

Käräjä- ja hovioikeuksien päätöksillä toisen miehen lapsen elättäjäksi määrätty Jani aikoo todennäköisesti hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Uutena käänteenä tapauksessa on, että lapsen oikea isä on ilmaissut halukkuutensa selvittää asiaa.

Helsingin hovioikeus antoi reilu viikko sitten ratkaisunsa asiassa. Jani määrättiin maksamaan elatusmaksuja pojasta, jonka biologinen isä hän ei ole.

Jani sai tietää asiasta vuonna 2016, kun lapsi oli 1,5-vuotias. Lapsi syntyi Janin ja hänen ex-vaimonsa pitkän avioliiton aikana.

Totuus valkeni, kun Jani oli nukuttamassa lasta ja otti käsiinsä pariskunnan yhteisessä käytössä olleen tablettitietokoneen. Sähköpostiohjelmasta paljastui vaimon viestinvaihto toisen miehen kanssa. 

Valituslupahakemus korkeimpaan oikeuteen on jätettävä joulukuun puoliväliin mennessä. Ylin oikeusaste myöntää valitusluvan vain noin kymmenelle prosentille hakemuksia.

On siis mahdollista, ettei Janin tapausta oteta käsittelyyn lainkaan.

– En usko, että saan tässä maassa oikeutta, ellei lakia muuteta. Todennäköisesti kuitenkin valitan korkeimpaan oikeuteen, ihan periaatesyistä. Henkisesti tarkasteltuna oikeusprosessin kesken jättäminen tarkoittaisi, että jotenkin myöntyisin ja hyväksyisin asian. En hyväksy, Jani sanoo.

Jäi lapsen juridiseksi vanhemmaksi

Jani jäi paperilla lapsen juridiseksi vanhemmaksi, koska ei alkujärkytykseltään toimittanut isyyden kumoamiskannetta määräajassa käräjäoikeuteen raastavan totuuden tultua ilmi.

Isyyden kumoamista pitäisi hakea ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Jani myöhästyi tästä parilla kuukaudella, koska ei henkisen romahduksen vuoksi kyennyt huolehtimaan asioistaan vaaditulla tarkkuudella.

Kumoamiskannetta ei siis otettu käsittelyyn ollenkaan.

Lain mukaan lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmaltaan, ja juridisesti Jani on lapsen vanhempi. Hovi ei ottanut isyysasiaa käsittelyyn lainkaan, vaan oikeutta käytiin pelkästään elatusvelvollisuudesta.

Hovi määräsi hänet maksamaan elatuksia takautuvasti elokuusta 2019 saakka siihen asti, kunnes lapsi on 18-vuotias. Kyse on noin 50 000 eurosta.

Hävittyihin oikeudenkäynteihin on kulunut Janin laskemien mukaan noin 30–50 000 euroa.

– Tarkkaa summaa en osaa sanoa, sillä rehellisesti sanoen, näitä laskelmia ei tee kovin mielellään.

Erikoisinta pitkästä oikeustaistelusta tekee se, että isyysasia olisi käytännössä ollut korjattavissa koko ajan.

Lapsen äiti tai oikea, tiedossa oleva isä olisivat itsekin voineet jättää kanteen isyyden kumoamisesta määräajan sisällä.

Näin he eivät kuitenkaan tehneet. 

Monen oikeustaju koetuksella

Jani on pitänyt asiaa runsaasti esillä sosiaalisessa mediassa ja antanut aiheesta monia lehtihaastatteluja, jotta epäkohta olisi mahdollisimman laajasti tiedossa.

Julkisuuspaineella hän on myös halunnut kiinnittää päättäjien huomion lain porsaanreikään ja vaatinut lapsen äitiä ja oikeaa isää reagoimaan vääryyteen.

Tuoreen hovipäätöksen jälkeen Jani kertoo saaneensa oikealta isältä yhteydenoton, jossa hän on ilmaissut olevansa halukas selvittämään asiaa.

Jotta isyys voitaisiin kumota takautuvasti siihen tarvittaisiin lastenvalvojan apua sekä äidin, oikean isän ja Janin suostumkset.

– Olen toimittanut lapsen oikealle isälle kirjallisen suostumuksen isyyden korjaamisesta. Toistaiseksi tilanne ei ole edennyt hänen osaltaan, mutta voin sanoa, että hän on todennäköisesti halukas korjaamaan isyyden. Huomautan, että asia olisi siis voitu kaikkien yhteisellä päätöksellä korjata jo ajat sitten, ilman vuosien mittaisia ja kalliita oikeudenkäyntejä.

Suomen oikeusjärjestelmä on näyttäynyt kuluneiden vuosien aikana kyseenalaisessa valossa Janille.

– Olen pettynyt siihen, että järjestelmä ei ole itseään korjaava, vaikka yleisen oikeustajun vastaisia tai selkeästi vääriä päätöksiä tapahtuisi. Niitä ei edes yritetä kohtuullistaa tai korjata pikaisemmin. 

Oman kokemuksensa nojalla hän toivoo, että laista poistuisi kokonaan määräaika, jonka sisällä kanne isyyden korjaamisesta pitää jättää käräjäoikeuteen – siihenhän kompastui myös hänen oma tapauksensa.

Hän on vuosien varrella ollut asiasta yhteydessä kansanedustajiin ja kertonut tilanteestaan. Tällä hetkellä oikeusministeriössä sorvataan uutta vanhemmuslakia, johon myös Jani luo toiveikkaita katseita.

– Jos määräaika poistuu, voin jättää isyyden kanteeni uudestaan pilkulleen samanlaisena kuin vuonna 2016. Kannettanihan ei silloin otettu käsittelyyn myöhästymisen vuoksi. Pöytä olisi tavallaan ihan puhdas.

Järki otti niskalenkin tunteista

Kun oikeusprosessi aikanaan alkoi, Jani tunsi olonsa yksinäiseksi.

Hän koki, etteivät viranomaisetkaan ymmärrä, miten "kipeä juttu" kyseessä onkaan, kuten hän itse luonnehtii.

– Noina aikoina tuntui, että moni katsoi muualle. Asenne tuntui olevan sellainen, että miehen on vain kestettävä.

Totuus lapsen isyydestä johti avioeroon ja irtaantumiseen pikkupojasta, jota Jani piti omanaan. Ydinperhe-elämää, jota hän oli vaalinut, ei käytännössä koskaan ollutkaan.

Henkisestä ahdingosta, tunnekuohuista ja lapsesta luopumisesta toivuttuaan hän on yrittänyt suhtautua tilanteeseen mahdollisimman rauhallisesti.

– Ajattelen niin, että mitä lakonisemmin ja tyynesti tähän suhtaudun, sitä enemmän tulen kuulluksi, Jani sanoo.

– Minulla ei ole enää tunteita tätä asiaa kohtaan. Tietenkin olen surullinen pojasta, mutta suhtaudun tähän nykyisin asiana, joka pitää ratkaista. En voi sille mitään, miten entinen vaimoni ja hänen poikaystävänsä ovat silloin aikanaan päättäneet toimia, joten keskityn mieluummin asian ratkaisemiseen.

MTV Uutiset ei julkaise Janin koko nimeä lapsen yksityisyyden suojelemiseksi.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja