Valtakunnansyyttäjänvirasto, Rikosuhripäivystys, maan suurin käräjäoikeus ja kaksi professoria kannattavat jalkapannan määräämistä lähestymiskiellon rikkojille vaikeimmissa tapauksissa.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä: sisäministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.
Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa väkivaltaa lähisuhteissa. Kieltoja on määrätty viimeisten kymmenen vuoden aikana vajaasta tuhannesta noin 1 500:aan vuodessa. Alueellisia liikkumisrajoituksia on mukana noin puolessa.
Nykytilanteessa näyttää siltä, että lähestymiskieltoja rikotaan surutta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että rikkominen on yleisen syytteen alainen rikos, josta voi saada maksimissaan vuoden vankeutta. Viime vuonna poliisille ilmoitettiin lähes 800 epäiltyä lähestymiskiellon rikkomista.
Sadat ilmoitukset johtavat myös tuomioon vuosittain. Pelkästään lähestymiskiellon rikkomisesta jaetaan vuosittain noin 100–200 tuomiota. Määrä kasvaa, kun tarkastellaan oikeuden ratkaisuja, joissa on annettu tuomio vainoamisesta tai muusta rikoksesta ja lähestymiskiellon rikkominen on mukana lievempänä rikoksena. Tällaisia tuomioita jaettiin esimerkiksi vuonna 2016 yli 500 kappaletta.
Ikkunan takana kyttäys vaikeutuisi
Oikeusministeriössä aloitettiin tänä vuonna selvitys siitä, miten voitaisiin parantaa vaikeasti valvottavan lähestymiskiellon tehokkuutta. Ministeriö pyysi useilta tahoilta lausuntoja siihen, voisiko sähköisestä valvonnasta eli esimerkiksi jalkapannasta olla apua.
Esimerkiksi Norjassa vainoajan jalkaan on mahdollista laittaa panta, joka hälyttää poliisille, kun hän liikkuu kielletyllä alueella. Ruotsissa on käytössä samanlainen järjestelmä, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi.