Jalkapanta paljastaisi ikkunan takana kyttäävän vainoajan – oikeusministeriön hanke saa kannatusta

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä: sisäministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa väkivaltaa lähisuhteissa. Kieltoja on määrätty viimeisten kymmenen vuoden aikana vajaasta tuhannesta noin 1  500:aan vuodessa. Alueellisia liikkumisrajoituksia on mukana noin puolessa.

Nykytilanteessa näyttää siltä, että lähestymiskieltoja rikotaan surutta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että rikkominen on yleisen syytteen alainen rikos, josta voi saada maksimissaan vuoden vankeutta. Viime vuonna poliisille ilmoitettiin lähes 800 epäiltyä lähestymiskiellon rikkomista.

Sadat ilmoitukset johtavat myös tuomioon vuosittain. Pelkästään lähestymiskiellon rikkomisesta jaetaan vuosittain noin 100–200 tuomiota. Määrä kasvaa, kun tarkastellaan oikeuden ratkaisuja, joissa on annettu tuomio vainoamisesta tai muusta rikoksesta ja lähestymiskiellon rikkominen on mukana lievempänä rikoksena. Tällaisia tuomioita jaettiin esimerkiksi vuonna 2016 yli 500 kappaletta.

Ikkunan takana kyttäys vaikeutuisi

Oikeusministeriössä aloitettiin tänä vuonna selvitys siitä, miten voitaisiin parantaa vaikeasti valvottavan lähestymiskiellon tehokkuutta. Ministeriö pyysi useilta tahoilta lausuntoja siihen, voisiko sähköisestä valvonnasta eli esimerkiksi jalkapannasta olla apua.

Esimerkiksi Norjassa vainoajan jalkaan on mahdollista laittaa panta, joka hälyttää poliisille, kun hän liikkuu kielletyllä alueella. Ruotsissa on käytössä samanlainen järjestelmä, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemen mukaan jonkinlainen paikannusjärjestelmään perustuva valvonta olisi mahdollista perustaa myös Suomen lainsäädännön puitteissa.

Hänen mukaansa tällä voitaisiin vähintäänkin todistaa, että lähestymiskieltoa on rikottu ja estää uhrin seuraaminen.

–  Kun soittaa poliisille, että se tyyppi seisoo tuossa kadulla talon edessä, poliisin olisi helppo paikallistaa, missä se tyyppi on, Niemi sanoo.

Tällä hetkellä tilanne voi olla se, että vainoaja ei enää olekaan lähettyvillä, kun viranomaiset saapuvat paikalle. Puheiden perusteella ketään on hankala tuomita.

Lähes kaikki tapaukset vakavia

Niemen mukaan Suomen järjestelmä johtaa siihen, että lähes kaikki lähestymiskiellot koskevat vakavia tapauksia.

–  Monissa maissahan on siviiliperusteinen lähestymiskielto, jonka saa melko automaattisesti. Ajatuksena on, että jos henkilö A haluaa, että henkilö B ei tule hänen lähelleen, niin ei henkilöllä B ole mitään syytä tulla hänen lähelleen. Juuri koskaan ihmiset eivät täysin ilman syytä hae kieltoa.

Suomessa taas tarvitaan näyttöä aiemmasta häiritsevästä käyttäytymisestä ja näytön kerää yleensä häirintää kokenut itse. Tästä johtuu, että suurin osa määrätyistä lähestymiskielloista liittyy jokseenkin vakaviin tapauksiin.