Jäikö putki päälle? Biletohtori kertoo, miksi juominen lähtee käsistä

Kysymys on syytä esittää alkoholitutkijalle, biletohtoriksikin tituleeratulle Antti Maunulle.

– Kyllä minä tukeudun tällaiseen vanhaan suomalaiseen kulttuuriseen perinteeseen, että hyvä arki on suomalaisen onnen lähde. Sitten kun alkoholi alkaa häiritä arkea ja arjen edellytyksiä, työtä, perhe-elämää, toimintakykyä, terveyttä, taloudellisia realiteetteja, silloin se on ehdottomasti ongelma. Tämähän on vanhan kansan viisaus, mutta minusta se toimii edelleenkin erinomaisesti.

”Suomalaiset monipuolisia alkoholin käyttäjiä”

SuomiAreenassa käytiin vilkas paneelikeskustelu aiheesta Suomi osaa juoda. Moni keskusteluun osallistunut oli yhtä mieltä siitä, että suomalainen alkoholikulttuuri on muuttunut reilusti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sen perinteisen kossupullon rinnalle kun on tullut paljon pienpanimoiden tuotteita ja viinejä. Juomalaatujen kirjo ja alkoholin käyttötavat ovat monipuolistuneet hurjasti. Väkevien myynti on ollut laskemaan päin jo pitkään. Enää ei bisnesillallisilla tarjoilla 90-luvun tyyliin vodkaa aperitiivina, vaan lasiin kaadetaan yhä useammin jotain miedompaa, esimerkiksi kuohuviiniä. Silti yhä edelleen törmää lauseeseen, että suomalainen ei osaa juoda alkoholia.

– Kaikki suomalaiset ovat erittäin monipuolisia ja taitavia alkoholinkäyttäjiä. Mehän ollaan harjoiteltu sitä jo vuosisatojen, kenties vuosituhansien ajan, kuinka olisimme voineet olla oppimatta sitä, Maunu hymyilee.

Hyvän huumori- ja tilannetajun omaava Maunu vakavoituu ja avaa ajatuksiaan tarkemmin.

– Näkisin, että suomalainen juominen on hyvin vahvasti tilannesidonnaista ja tilannetajuista. Suurin osa suomalaisista osaa toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja käyttää niissä alkoholia.

– Esimerkiksi hienoilla päivällisillä, mummon synttäreillä, festareilla, risteilyillä tai työpaikan pikkujouluissa. Niissä kaikissa käytetään alkoholia vähän eritavoin ja suurin osa suomalaisista kyllä haluaa toimiakin eritavoin. Totta kai toiset ihmiset viihtyvät paremmin toisissa tilanteissa, mutta kyllä minä väitän, että meidän alkoholikulttuuri on erittäin joustava.

Nuorten vähentyneestä alkoholin käytöstä on uutisoitu ja puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Tuoreimpien tutkimusten mukaan kurssi on kuitenkin kääntymässä.

– Alaikäisten nuorten humalajuominen ja alkoholin käyttö on laskenut. 20-30-vuotiaiden alkoholin käyttö ja humalajuominen ei ole laskenut, vaan pysynyt samana, jopa vähän lisääntynyt. Ihan viimeisimpien tänä kesänä julkaistujen tutkimustulosten mukaan myös alaikäisten nuorten humalajuominen olisi taas kääntymässä nousuun.

Kun homma lähtee lapasesta

Tohtorin väitöskirjaa suomalaista biletyskulttuurista kirjoittaessaan Maunu vietti satoja tunteja ravintoloissa ja yökerhoissa perehtyen väitöskirjansa aiheeseen. Maunu jos kuka osaa antaa vastaksen siihen, mikä on se yleisin syy, miksi illanvietto lähtee lapasesta.

– Tapahtuu sellainen näköharha. Kuvitellaan, että ne hyvät fiilikset mitä hauskaan biletykseen liittyy seuraavatkin sieltä pullosta eikä siitä mitä tapahtuu ihmisten välillä. Ja kun siitä innostuu tai jos alkaa käymään vähän tylsäksi, niin aletaan hyvin suoraviivaisesti hakemaan apua ja vahviketta pullosta sen sijaan, että pyrittäisiin muuttamaan sitä sosiaalista dynamiikkaa.

– Sitten tapahtuu niitä fysikaalisia reaktioita ja toimintakyky romahtaa ja siinä sitä sitten ollaan, Maunu analysoi.