"Jään pitkäksi aikaa ylitöihin korjaamaan virheitä, joita ei edes ole" – näin huijarisyndrooma vaikuttaa

Näin huijarisyndrooma vaikuttaa työntekoon ja elämään.

Huijarisyndroomassa ihminen pelkää, että paljastuu muiden silmissä osaamattomaksi ja epäpäteväksi. Kysyimme lukijoiltamme, tunnistavatko he itsessään huijarisyndrooman oireita. Lue vastaukset!

"Välillä en voi nukkua, koska stressaan niin paljon"

Vastaajilta kysyttiin muun muassa "miten huijarisyndroomasi ilmenee?" sekä "miten huijarisyndrooma vaikuttaa työntekoosi?"

"Positiivinen palaute ei tunnu ansaitulta, vaan lähinnä siltä, että sillä vain yritetään kannustaa vielä parempaan suoritukseen. Tunne siitä, ettei ole ikinä yhtä hyvä eikä samanarvoinen kuin muut. Että on aina jotenkin vääränlainen. Pysyttelee mieluummin tarkkailijana kuin on itse äänessä. Parisuhteessa hankaluutta tuottaa se, että pelkää puolison jättävän jonkun paremman vaihtoehdon takia. Ei uskalla sanoa mielipiteitään, koska ajattelee, että joutuu niiden takia hylätyksi.

Miten huijarisyndrooma vaikuttaa työntekoosi? Vastuun vältteleminen. Tekee mieluummin vähemmän vaativia töitä. En ole koulutustani vastaavassa työssä, vaan eri alalla avustavana työntekijänä, koska minusta tuntuu, että koulutukseni puolesta minun pitäisi osata enemmän kuin mielestäni osaan. Tietynlainen alisuoriutuminen vähän kaikessa työelämään liittyvässä. Oma-aloitteisuuden puute, koska tuntuu, että tekee kuitenkin kaiken väärin. On helpompi, että joku toinen käskee, niin koko vastuu ei tavallaan ole itsellä. Työyhteisössä ulkopuolelle jääminen, koska tuntuu, ettei kuulu joukkoon."
– Jenni

"Teen vuorotyötä hoivakodissa ja mietin joka vuoron jälkeen, jäikö jotain tekemättä. Varsinkin yövuoron jälkeen saattaa mieleen pompata ajatus "muistinko antaa kello kuuden lääkkeet Parkinson-potilaalle" tai kirjata kaikki asiat. En ole ollut nykyisessä työssäni pitkään ja pelkään, mitä muut minusta puhuvat, kun en ole paikalla. Järki sanoo, että hoidan työni hyvin ja saan hyvää palautetta asiakkailta, mutta kamppailen kuitenkin epävarmuuden kanssa."
– Huijarihoitaja

"Pidän työkavereitani minua osaavampina, vaikka kuitenkin aina ongelma- tai paniikkitilanteissa käännytään minun puoleeni. Projektit, joissa olen mukana, tuovat paremman katteen kuin ne, joissa en ole mukana. Tätä selitän itselleni erilaisella hinnoittelulla. Jostain syystä saan aina kaikista vaativimmat työt, mikä lisää epäonnistumisen pelkoa. Jos onnistun, selitän asian siten, että minulla kävi satumainen tuuri.

Näen heti monta vaihtoehtoa, missä voi mennä pieleen, ja siksi yritänkin ottaa nämä asiat huomioon, mikä aiheuttaa välillä suurta ahdistusta. Lisäksi kärsin ADHD:stä, ja joudun usein etenemään fiilispohjalta, kun en pysty keskittymään asioiden tarkkaan selvittämiseen. Koen myöskin, että osaamiseni on liian kapea-alaista, enkä tunne koskaan ansainneeni palkkaani."
– Huijari-insinööri

"Koska työskentelen riskienhallinnassa, siis töiden kannalta "jarruketjussa", aina on pieni pelko siitä, että tulkintani on väärä ja asiakas palaa jonkin yksityiskohdan osalta paremmilla tiedoilla ja osoittaa, että esimerkiksi vaatimani ylimääräinen turvallisuustoimenpide on tarpeeton. Edellämainittu on tavallaan positiivinen ongelma, koska pitää olla arvioita tehdessä aistit virkeänä, ja lausuntoja kirjoittaessa kieli keskellä suuta."
– Riha

"Koen, ettei mikään riitä, ja aina stressaan ennen töitä ja töiden jälkeen, että teinköhän kaiken nyt oikein, muistinko kaiken; mitä, jos siellä on jokin asia huonosti ja saan huudot. En tee mitään tahallani, stressaan niin kovaa, että jään välillä aika pitkäksi aikaa ylitöihin "korjaamaan virheitäni", mitä ei välttämättä edes ole, tai löydy. Tuntuu, että tarvitsen jatkuvaa hyväksyntää ja kehuja, että tila helpottaisi. Teen asiat tuhat kertaa tarkemmin, stressaan ihan sairaasti, mikään ei koskaan riitä. Ajatus pyörii koko ajan päässä. Jatkuva huolehtiminen, että onko kaikki nyt varmasti oikein. Välillä olen jopa kääntynyt takaisin työpaikalle katsomaan, että olihan nyt kaikki ihan hyvin suljettu ja laitettu paikoilleen. Välillä en voi nukkua, koska stressaan niin paljon, että olihan asiat okei."
– Ansku89

"Ajattelin edellisessä työpaikassani, että toiset ovat paljon fiksumpia kuin minä ja että siksi minulta nyt vain kuluu enemmän aikaa töissä. Tosiasiassa tein todella pitkää päivää ja minut haluttiin projekteihin työteliäisyyden vuoksi, ja ylityökierre paheni. Kun lopulta sairastuin ja työt jäivät tekemättä, erään kollegan kärkevä kommentti sai minut lopulta irtisanoutumaan, vaikka samalla sain kannustusta toisaalta. Vaakakupissani ikävät kommentit painoivat enemmän kuin positiiviset.

Pelkäsin ennen kuollakseni virheiden tekemistä. Kun jäin lomalle, pelkäsin, että sijainen löytää sillä välin kaikki virheeni. Sittemmin luin erään menestyneen yrittäjän elämänohjeen: hän herää joka päivä uuteen päivään, valmistautuneena moneen virheeseen, mutta yrittää silti. Oivalsin, että juuri niin minunkin tulisi asennoitua!"
– Tn68367

***

Miten viisikymppinen nainen pärjää tämän päivän työelämässä? 25:18

Lue myös:

    Uusimmat