Ivan Puopolon kolumni: "No, mikäs tänään on rasistista?"

BBC järjesti äskettäin rasisminvastaisen koulutuksen brittiläisille urheiluselostajille. Yhtenä osana koulutusta selostajia kehotettiin pohtimaan, onko mustaihoisesta pelaajasta sopivaa sanoa, että tällä on "pace and power" (nopeutta ja voimaa).

Kouluttajien mukaan tuollaisen toteamuksen voi tulkita niin, että mustaihoinen pelaaja olisi menestynyt pelkästään fysiologisten ominaisuuksiensa vuoksi eikä olisi joutunut käyttämään lainkaan älyä.

Luitte oikein. Edes rasistit eivät keksisi noin mielikuvituksellisia rasismin muotoja!

BBC:n jalanjäljissä tuli viime viikolla Yle. Yle valistaa, kuinka esimerkiksi sen kysyminen, mistä ihminen on kotoisin, on rasismia. Ylen julkaiseman artikkelin mukaan kyseessä on "mikroaggressio".

Tutkiskelin hiukan asiaa ja paljastan nyt teille, että mikroaggression tunnistaa siitä, että se ei ole aggressiota ollenkaan vaan normaalia jutustelua. Herää kysymys, miksi kukaan haluaa leimata tavallisen rupattelun rasismiksi? 

Syy on vääryystehtailu, josta olen aiemmin kirjoittanut täällä.

Lyhyesti kyse on tästä: koska vääryyksien löytäminen tuo löytäjälleen kunniaa, vääryyksiä kannattaa yrittää löytää, oli siihen aihetta tai ei. Syntyy valevääryyksiä.

Valevääryys on "vääryys", jota kukaan ei ihan oikeasti koe vääryytenä, mutta jonka jotkut uskottelevat olevan vääryys. Osa uskoo, ja siksi yhtäkkiä riisipaketit, pelikortit ja jopa ulkoavaruuden planeetat ovat olevinaan rasistisia.

Jutustelu (mikroaggressio), Geisha-patukka tai fetsipäinen mies jugurttipurkissa eivät tietenkään oikeasti ole ongelmia, mutta ne ovat osa vääryystehtailua. Vääryystehtailu on oikea ongelma.

Ensinnäkin vääryystehtailun tuloksena syntyvät valevääryydet hukuttavat alleen todelliset vääryydet. Kun kaikkialla on mukamas rasismia, ei havainto oikeasta rasismista tunnu enää missään. Kuten amerikkalainen journalisti Adrian Norman kesällä twiittasi: "Good morning! So, what’s racist today?" (Huomenta! No, mikäs tänään on rasistista?)

Toiseksi vääryystehtailu synnyttää ahdistavan ilmapiirin. Jos joskus olet ollut parisuhteessa rajatilapersoonan kanssa, tiedät, mistä puhun. Rajatilapersoonan mieli laatii jatkuvasti sääntöjä, joiden noudattamista hän vartioi. Sanat, ilmeet, eleet, katseet, äänensävyt, kaikki käy.

Säännöt ovat mielivaltaisia, eivätkä ne koskaan lopu. Jos yhtä sääntöä noudattaa, on voimassa jo uusi. Vääryystehtailu on rajatilapersoonan käytöstä yhteiskunnan tasolla.

Kolmanneksi "mikroaggressio" ja muut valevääryydet lapsellistavat juuri niitä ihmisiä, joita muka yritetään suojella.

Olen puoliksi italialainen ja minulta on läpi elämäni kyselty, mistä olen kotoisin. En ollenkaan ihmettele sitä.

Katsokaa nyt miltä näytän – puoliksi italialaiselta. Kaiken lisäksi nimeni on Ivan Puopolo! Täytyy olla kotoisin Absurdistanista, ellei herää kysymys, mistä olen kotoisin.

Ihmiset haluavat, että heihin suhtaudutaan rehellisesti ja kunnioittavasti. Sen teeskenteleminen, että jotakin kaikille silminnähtävää ei olisi olemassa, ei ole kumpaakaan.

Kirjoittaja on toimittaja ja MTV:n uutisaamun juontaja. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja