Suomi on melkein kaikilla mittareilla tasa-arvon kärkimaa. Silti täällä on lain voimalla varmistettu mahdollisuus sukupuoliseen syrjintään. Kiintiöt ovat ovelia pikku pirulaisia.
Lain mukaan sukupuoli saa olla työntekijän palkkaamisen peruste vain, jos sille on ”työn laadusta johtuva painava syy”. Painava syy voisi olla esimerkiksi teatterirooli, joka edellyttää miestä tai naista.
Kuitenkin kunnilla ja valtiolla on tälläkin hetkellä käytössään sukupuoleen perustuvia kiintiöitä tehtävissä, joissa sukupuolella ei ole työn tekemisen kannalta mitään merkitystä.
Miten se on mahdollista? Lakihan kieltää sellaisen.
Se on mahdollista, koska laki samaan aikaan määrää edistämään ”tosiasiallista tasa-arvoa". Naisten syrjinnän ehkäisemiseksi ns. ”väliaikaiset erityistoimet" ovat sallittuja.
Laki siis mahdollistaa väliaikaisesti yhden syrjinnän muodon eli kiintiön, jos sillä ehkäistään toista eli naisten syrjintää.
Samalla perusteella kiintiöitä on haluttu . Taustalla on ajatus, että naisia on yhtiöiden johtoryhmissä vähemmän, koska heitä syrjitään.
