Yhteysongelmat ovat pahentuneet haja-asutusalueilla erityisesti sen jälkeen, kun 3G-verkot ajettiin alas.
Ruokolahtelainen Tea Usvasuo kulkee puhelin kädessä ympäri asuntoa. Hän näyttää reitin, jonka hän kulkee silloin kuin puhelinyhteydet eivät toimi.
– Jos mietitään kymmentä puhelua, niin seitsemästä niissä on ongelmia, Usvasuo kertoo.
Usvasuo asuu noin parinsadan metrin päässä Venäjän rajasta. Hän kertoo, että yhteyksissä on ollut aina ongelmia, mutta sen jälkeen kun 3G-verkot ajettiin alueella alas 4 ja 5G-verkon tieltä, tilanne on pahentunut.
Lisäksi yhteysongelmia lisää raja: Valtiollisten sopimusten takia tukiasemien käyttöä on rajoitettu joillakin taajuusalueilla rajan tuntumassa jo valmiiksi, eikä uusien verkkojen kuuluvuus ole niin vahvaa kuin muualla maassa.
Käytännössä yhteysongelmat tuntuu Usvasuon mukaan arjessa jatkuvasti.
– Jos minun täytyy esimerkiksi pitää teams-palaveri tai jakaa jotain tiedostoa, joudun lähtemään Imatralle tekemään sen, Usvasuo kertoo.
Yhteydenotot lisääntyneet
Traficomin mukaan kuuluvuusongelmista johtuvat yhteydenotot ovat selvästi kasvaneet 3G-verkon alasajon jälkeen. Ongelmat korostuvat erityisesti haja-asutusaleuilla, eikä itäraja ole korostunut näissä yhteydenotoissa merkittävästi.
Viime vuoden syyskuun alusta tämän vuoden toukokuuhun Traficom vastaanotti 430 asiakasyhteydenottoa kuuluvuusongelmiin liittyen. Tästä noin 14 prosenttia tuli itärajalle rajoittuvilta postinumeroalueilta.
Traficom on havainnut myös Venäjältä tulevaa häiriöradiosignaalia Itärajan tuntumassa erityisesti Lappeenrannan Ylämaalla ja Vainikkalassa. Tästä se on tehnyt kansainvälisen häiriöilmoituksen viime kuussa, mutta häiriöt jatkuvat yhä.
Traficomin lakimies Sari Tujunen kertoo, että matkaviestinverkkojen kuuluvuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Yhteydenoton perusteella on vaikeaa arvioida sitä, johtuuko yksittäinen ongelma Venäjän aiheuttamasta häiriöstä vai ei.
Kyse yhdenvertaisuudesta
Ruokolahden naapurikunnassa Parikkalassa kunnanjohtaja Mervi Pääkkö on pitänyt yhteysongelmista ääntä jo parin vuoden ajan. Hän kertoo, että alueella ne vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään. Yritykset eivät esimerkiksi kykene käyttämään maksupäätteitä sujuvasti ja ihmisiä huolettaa se, saavatko he hätäkeskukseen tarvittaessa yhteyttä.
– Traficom on käynyt mitaamassa täällä ja prosentit näyttää hyvältä pääväylällä, mutta kun yhteydet eivät toimi niin ne eivät toimi. Tämä on yhdenvertaisuuskysymys, Pääkkö kertoo.
Pääkkö toivoo, että asian äärellä tultaisiin yhteen ja pohdittaisiin, mitä asialle voisi tehdä.
Valokuitu ratkaisuna
Tea Usvasuo toimii Etelä-Karjalan kylät ry:n kyläasiamiehenä. Hän kertoo, että yhdistys tällä hetkellä edistää valokuitua Itärajan kyliin leader-rahoituksen voimin. Tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista.
– Itä-Suomipaketteja ei rajalla kuulu, joten kyläaktiivien on itse tartuttava tähän yhteysongelmaan, Usvasuo kertoo.
Valokuidun rakentaminen ei onnistu hetkessä ja rakentamiseen yhdistys tarvitsee lisärahoitusta.
Parikkalan kunnanjohtajaa Pääkköä huolettaa se, miten alue pysyy elinvoimaisena, jos yhteyksiä ei saada toimimaan. Vaikka Tea Usvasuo on valokuituprojektin kimpussa, on hänkin pohtinut poismuuttoa.