Italiassa muhii parhaillaan pankkikriisi, joka on syntynyt lähes maailman huomaamatta.
Europarlamentaarikot Nils Torvalds (r.) ja Henna Virkkunen (kok.) kertovat, että Italian tilanne on huolestuttava, mutta ei kovin uusi.
– Italian iso velkaantuminen on ollut tiedossa, mutta viime viikkoina keskustelu siitä on kiihtynyt. Ongelmaluottoja on erittäin paljon ja pankit tarvitsevat pääomaa jopa 40 miljardia euroa, sanoo Virkkunen Huomenta Suomessa.
Italian valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä karmaisevan korkea, jopa 130 prosenttia. Lisäksi Italian pankeilla on merkittävän paljon järjestämättömiä luottoja.
– Joku ilkeä ihminen on sanonut Italian pankkijärjestelmästä, että maassa on enemmän pankkeja kuin pizzerioita. Ne ovat kaiken lisäksi aika pieniä ja paikallisia. Niistä 6000:sta pankista, jotka ovat kansallisessa valvonnassa EU:n alueella tuhat on italaiaisia, Nils Torvalds kuvailee tilannetta.
Torvaldsin mukaan jo tämä osoittaa, että Italian pankkijärjestelmässä on rakenteellisia ongelmia.
– Näitä pieniä pankkeja ei ole keskuspankki, Banco di Italia, nyt valvonut, vaikka olisi pitänyt. Ei ole näemmä kannattanut penkoa. Ne pienet pankit ovat tavallisten italialaisten ja pienyrittäjien rahoittajia ja kun se pamahtaa, niin jäljet ovat todella pahoja.
Kuka maksaa kriisin?
Torvaldsin mukaan viimeisessä pankkikriisissä EU:n veronmaksajille on luvattu, ettei pankkikriisejä enää makseta veronmaksajien pussista, mutta todennäköisesti näin käy taas.
– Toinen mahdollisuus on, että annetaan mennä. Se on taloudellisesti niin paha skenaario, koska sitten heiluu niin paljon, että päätöksentekijät ovat taipumassa siihen, että veronmaksajat maksavat tämänkin laskun. Sillä on tietenkin poliittisia seurauksia.
Virkkunen muistuttaa, että ennen kuin EU:n veronmaksajat joutuisivat Italian pankkien pelastajiksi, niin kyseeseen tulisi ensin sijoittajavastuu. Sijoittajavastuusta keskustellaan parhaillaan Italian osalta.
– Keskustellaan siitä, onko Italialla oikeus pääomittaa pankkejaan suoraan ilman, että sijoittajavastuu toteutuisi. Se kuulostaa usein hyvältä ja helpolta, että sijoittajat kärsii, mutta tosiasiassa sijoittajia ovat usein muun muassa eläkerahastot. Silloin kun ne kärsivät isoja tappioita, niin kyllä se näkyy myös kansalaisten kukkarossa.