Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Itäisen Suomenlahden tila kohenee ja vesi kirkastuu

1:50Itäisen Suomenlahden tila kohenee ja vesi kirkastuu
Julkaistu 02.09.2016 18:17
Toimittajan kuva
Päivi Mäki-Petäjä

paivi.maki-petaja@mtv.fi

pmakipetaja

Jo muutaman vuoden kestänyt itäisen Suomenlahden tilan koheneminen jatkuu. Sen sijaan läntisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä tilanne on edelleen huono. Viime vuosina saapuneet suolapulssit ovat parantaneet Gotlannin syvänteiden tilaa, mutta Suomenlahdelle niiden vaikutus ei ole yltänyt.

Tämän kesän mittaukset kertovat, että jo useamman vuoden kestänyt itäisen Suomenlahden tilan paraneminen jatkuu. Hyvä kehitys on pääosin Venäjän vähentyneiden päästöjen ansiota.

– Koko Suomenlahden rehevyystila on parantunut viime aikoina. Tosin tuo rehevyystilan paraneminen on huomattavasti voimakkaampaa itäisellä Suomenlahdella, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mika Raateoja.

Suolapulssien vaikutus jäi pieneksi

Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden huonompi tilanne johtuu omien päästöjen lisäksi Itämeren pääaltaan huonosta tilasta.

– Läntisellä Suomenlahdella on se ongelma, että Itämeren pääaltaalta tulee huomattava määrä ravinteita, jotka ovat tietyllä tavalla estäneet tämän positiivisen kehityksen, selittää Raateoja.

Viime vuosina saapuneet suolapulssit ovat kohentaneet Gotlannin syvänteiden tilaa, mutta Suomenlahdelle niiden vaikutus ei ole yltänyt.

– Kyllä ne ovat kohentaneet Gotlannin keskusaltaan tilaa varsinkin eteläosissa, mutta pohjoisessa oli niin paljon hapetonta rikkipitoista vettä, että valitettavasti pulssit eivät ole uusineet sitä kokonaan, pahoittelee johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta.

– Suolapulssien ansiosta Itämeren hapettomien pohjien määrä on vähentynyt, vahvistaa Arandan matkanjohtajana toiminut vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ahven, kuvituskuva.Lehtikuva

Vedenalaista melua aletaan mitata

Perinteisen meren tilan lisäksi tutkijat aikovat jatkossa selvittää myös uudenlaisten uhkien vaikutusta merieliöihin.

Meren pohjaan aiotaan asentaa mikrofoneja vedenalaisen melun määrän ja vaikutusten selvittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo vuoden kuluttua.

– Melulla on samanlainen vaikutus veden alla kuin veden päälläkin. Esimerkiksi kalat joutuessaan pitkäaikaisen melun kohteiksi stressaavat samalla tavalla kuin ihmisetkin, huomauttaa Raateoja.

Muovijätteen määrä Välimeressä kasvaa. Kuva: EPA

Muoviroskan vaikutuksia selvitetään

Mereen päätyneen muoviroskan vaikutuksia tutkitaan laboratoriokokeilla.

– Laboratorio-oloissa altistetaan selkärangattomia järvi- ja meriotuksia muoveille ja sellaisille muoveille, joista etukäteen tiedetään, että niissä on jotain haitallisia aineita, sanoo vanhempi tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkimuksia jatketaan myös siitä, voivatko mikroskooppiset muovihiukkaset päätyä kuluttajien lautasille esimerkiksi simpukoiden tai kalojen välityksellä.

– Tämä on kysymys, johon kaikki haluaisivat saada vastauksen. Näkisin, ettemme kalaa syömällä saa muovikappaleita vatsaamme. Sen sijaan valtamerissä - tuskin Itämerellä - simpukoita syömällä voi saada muovikappaleita itseensä, arvioi Setälä.

Tarkoitus on selvittää tarkemmin, mistä mikromuovit mereen päätyvät.

– Esimerkiksi osa kosmetiikasta sisältää mikroskooppisia muovihippusia. Kuluttajien olisi hyvä välttää tällaisia tuotteita. Selvitämme myös fleece-vaatteiden ja muiden tekokuitujen osuutta merien mikromuoviongelman lähteenä, huomauttaa Setälä.

Lisää aiheesta:

Itämeren tila ei ole parantunut 2000-luvulla – tässä syytItämeren pohjassa kummittelevat kuolleet alueet – edessä on vuosikymmenten urakkaHarvinainen luonnonilmiö käynnistyi Itämerellä – tapahtunut viimeksi 10 vuotta sittenItämerta pidettiin ennen maailman saastuneimpana merenä – tutkija kertoo, miten Itämeri voi nyt ja miltä näyttää tulevaisuusAranda pääsi vihdoin tutkimusmatkalle – sinileväkukinnot saattavat olla runsaita myös ensi kesänä Tutkimus väittää Itämeren tilan huononevan "supernoidankehän” eikä ihmisten takia – johtopäätös hyödyttää yritystä, jossa tutkija itse toimii
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 19:55
    Hyvän mielen jutut

    Drooni, alien vai Halloween-keiju? Outo olento tallentui Riitan mökin valvontakameraan

  • 19:18
    Mäntsälä

    Poliisi tavoitti miehen, jonka arveltiin olleen avun tarpeessa

  • 17:09
    Kuolemantapaukset

    Kaksi kuollut Joroisten räjähdyksessä – tämän poliisi kertoo nyt

  • 14:24
    Räjähdykset

    Hotellin edustalla iso räjähdys Joroisissa – pakettiauto leimahti "tulipalloksi"

  • 11:59
    Sää

    Marraskuu alkaa sääyllätyksellä: kaksinumeroisia lukemia!