Isoja suolapulsseja on tullut viime vuosikymmeninä Itämereen noin kerran kymmenessä vuodessa, sanoo erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Itämerelle joulun pyhien aikaan saapunut suolapulssi on tällä hetkellä eteläisellä Itämerellä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila. Bornholmin syvänteelle se etenee Knuuttilan mukaan mahdollisesti noin muutamassa viikossa, mutta Suomen rannikkovesille saapumiseen voi mennä jopa pari vuotta.
– Tämä raskas suolainen vesikerros valuu hitaasti syvänteitä pitkin. Se matkanteko ei ole kovin nopeaa, enintään muutamia kilometrejä vuorokaudessa, sanoo Knuuttila STT:lle.
Suolapulssin koosta ja virtauksen mahdollisesta jatkumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. On siis mahdollista, että suolapulssi ei kasva niin suureksi, että sen vaikutukset ulottuisivat Itämeren pohjoisosiin asti. Knuuttila kertoo, että tutkijat odottavat tällä hetkellä lisätietoja pulssista saksalaiselta merentutkimuslaitos IOW:ltä.
Suolapulssilla tarkoitetaan suolaisen veden virtausta Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta Itämereen. Edellinen iso suolapulssi saapui Itämereen joulukuussa 2014.
Suolapulssi parantaa meriveden laatua. Pulssi kuljettaa happirikasta vettä myös meren syvempiin osiin, joissa happea on heikosti. Vähäinen happipitoisuus edesauttaa myrkyllisen rikkivedyn muodostumista sekä fosforin vapautumista pohjilta ja siten meren rehevöitymistä.
Suolapulssin edellytyksenä on se, että Itämeren vedenpinta on selvästi alempana kuin Pohjanmerellä Tanskan salmien pohjoispuolella. Knuuttila kertoo, että joulun alla Itämeren pinta laski, kun idästä ja kaakosta puhaltaneet tuulet työnsivät vettä pois merestä. Tämän jälkeen voimakas myrsky Pohjanmerellä nosti veden pintaa Tanskan salmien pohjoispuolella ja työnsi suolaisempaa vettä Itämereen.