Israelissa edessä neljännet vaalit kahden vuoden sisään – "hallitus oli vähän tällainen pakkoliitto alun alkaenkin"

Vaikka pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puolueen ja puolustusministeri Benny Gantzin Sininen ja valkoinen -liittouman johtama koalitio kaatui virallisesti budjettierimielisyyksiin, oli sen hajoaminen Lähi-itään erikoistuneen tutkijatohtori Timo R. Stewartin mukaan ollut odotettavissa jo pidempään.

– Netanjahun ja Gantzin hallitus oli vähän tällainen pakkoliitto alun alkaenkin. Siinä on ollut ongelmia kautta linjan, ja ihan selvää oli, että jossain vaiheessa tämä kaatuu, Stewart sanoo.

Netanjahu ja Gantz muodostivat koalitiohallituksen keväällä, kun kolmannetkaan vaalit vuoden sisään eivät olleet antaneet kummallekaan osapuolelle selvää mandaattia. Netanjahun ja Gantzin oli tarkoitus jakaa pääministerivastuu niin, että Netanjahu on pääministerinä ensimmäiset 18 kuukautta, ja Gantz olisi noussut pääministeriksi ensi marraskuussa.

Stewartin mukaan Israelissa odotettiin yleisesti, että hallitus ei kestä siihen asti, vaan että Netanjahu joka tapauksessa kaataa hallituksen ennen kuin Gantz ehtii pääministeriksi.

Sopimukseen leivottiin useita ehtoja, jotka voisivat johtaa automaattisesti koalition hajottamiseen. Näihin lukeutui myös epäonnistuminen budjetin hyväksymisessä. Netanjahua onkin syytetty poliittisesta taktikoimisesta budjetilla.

Netanjahu joutuu kampanjoimaan vaikeassa tilanteessa

Hallitusyhteistyö Netanjahun kanssa on sulattanut suuren osan Gantzin Sininen ja valkoinen -liittouman kannatuksesta. Korruptiosta syytetyn Netanjahun vastustaminen oli Gantzin keskeinen kampanjateema, joten jo hallituksen muodostaminen Netanjahun kanssa maksoi Gantzille paljon tukijoita. Tilanne ei ole helpottunut sen jälkeen.

– Gantzille tämä hallitustaival on ollut jatkuvaa häviämistä Netanjahulle erilaisissa kysymyksissä, Stewart sanoo.

Gantzin kannalta ainoa hyvä puoli on Stewartin mukaan se, että vaalit ovat jo 23. maaliskuuta, eivätkä myöhemmin vuonna 2021.

Vaikka Likud on nyt gallupkärjessä, Netanjahulle maaliskuu ei ole ihanteellinen ajankohta vaaleille. Hänen oikeudenkäyntinsä lahjus- ja petossyytteistä jatkuu helmikuussa, eikä koronavirustilannekaan ole vielä todennäköisesti helpottunut merkittävästi kevättalveen mennessä.

Netanjahu on saanut paljon kritiikkiä koronakriisin hoidosta, ja hän olisi todennäköisesti toivonut, että vaalit olisivat olleet vasta sitten, kun merkittävä osa kansasta on ehditty rokottaa.

Israelissa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina tärkeällä sijalla, mutta Stewart ei usko hallituksen kaatumisen ja uusien vaalien vaikuttavan Lähi-idän tilanteeseen laajemmin. Vaalivoitto menee joka tapauksessa todennäköisesti joko oikeistolle tai keskustaoikeistolle, joten suurta suunnanmuutosta ei ole tiedossa.

Palestiinalaiskysymys tuskin edes nousee maaliskuussa vaaliteemaksi.

–  Koronaresponssi on selkeästi nyt se merkittävin asia, ja Netanjahun henkilö on toinen.

Poliittinen järjestelmä vaikeuksissa

Stewartin mukaan vaikeudet saada aikaan kestävää hallitusta kielivät pidemmän linjan ongelmista Israelin poliittisessa järjestelmässä.

Maan puoluekenttä on pirstaleinen, ja perinteinen oikeisto-vasemmisto-jako on murtunut. Koska Israelissa on konsensus siitä, että hallitusta ei voi muodostaa arabipuolueiden tuella, on enemmistöhallituksen kasaan saaminen vaikeaa.

Israelin politiikasta on myös tullut hyvin henkilöitynyttä.

–  Viime vaaleissa on puhuttu huomattavan vähän asiakysymyksistä. Kampanjointi on käyty henkilöiden ympärillä, Stewart sanoo.