Iskevätkö koronnostot Suomeen jyrkemmin? Tämän vuoksi Suomi on eri asemassa kuin monet muut euromaat

Hintojen nousu on Suomessa hidastunut viime vuoden marraskuun huippulukemista. 

Heinäkuussa inflaatio eli kuluttajahintojen muutos vuoden takaisesta oli Suomessa 4,2 prosenttia, ja euroalueella keskimäärin 5,3 prosenttia, kertoo Eurostat.

Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteena on kahden prosentin inflaatio, ja syyskuussa edessä voi olla vielä uusi koronnosto, ennakoi keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

– Isossa kuvassa koronnostot ovat kyllä pitkälti takana, mutta kysymysmerkki on, kuinka pian pääsemme EKP:n tavoitteeseen. Edelleen odotuksissa on, että korkotaso lähtisi laskuun ensi vuonna, mutta hitaasti, Appelqvist sanoo.

Suomen kannalta riskinä kireä rahapolitiikka

EKP pyrkii hillitsemään inflaatiota koronnostoilla. Jatkossa eri maiden eritahtinen inflaatio voi aiheuttaa haasteita EKP:n rahapolitiikalle.

–  Se voi olla hyvinkin hankalaa. Toistaiseksi inflaatio-ongelma on ollut yhtenäinen kaikissa euromaissa, ja korkojen kiristyminen on ollut kaikkien maiden tavoitteena. Jatkossa tilanne voi muuttua, kun inflaatio laantuu nopeammin kuin toisissa, Appelqvist sanoo.

Suomessa EKP:n korkopäätökset heijastuvat nopeasti talouteen, koska suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu vaihtuvaan euriborkorkoon, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. 

Siksi Suomen kannalta riskinä voi olla jatkossa liian kireä rahapolitiikka, joka voisi hidastaa taloutta liiaksi.

– On vaikea protestoida niin kauan kuin olemme näinkin kovissa inflaatioluvuissa, eli selvästi yli keskuspankin tavoitteen. On kuitenkin mahdollista, että joissain vaiheessa joudumme pohtimaan, onko rahapolitiikka yksittäisten maiden näkökulmasta oikein mitoitettua.

Lue lisää: EKP:n pääjohtaja Le Figarolle: Syyskuussa ohjauskorkoja voidaan nostaa, tai sitten ei