Kohonneet kuluttajahinnat eivät ainakaan toistaiseksi ole näkyneet kesälajien harrastajamäärissä. Sen sijaan piilokustannukset ja vähemmän välttämättömien kulujen karsimiset mietityttävät lajiliittoja.
Urheilulehti julkaisi maaliskuussa laajan selvityksen junioriurheilun harrastushintojen dramaattisesta noususta, jota on ajanut perheitä ahdinkoon.
Selvityksessä esimerkiksi 10–14-vuotiaiden jääkiekkoharrastuksen keskimääräinen hinta oli noussut kahdeksassa vuodessa jopa 30 prosenttia. Monissa muissa lajeissa kustannukset olivat jopa yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2015 alkaen.
Jalkapallossa kustannukset olivat kasvaneet 22 prosentilla, mutta reilun 2 000 euron hintahaarukassa se tarkoitti 400 euron hinnannousua, kun varsinkin talvilajeissa puhuttiin tuhansien eurojen noususta.
Suomen Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen näki selvityksessä ongelmia.
– Ymmärrän kyllä hintauutisoinnin, mutta otanta oli sen kaltainen, etten kyllä tunnista sitä kuvaa, joka siinä tehtiin, Huttunen toteaa.
Harrastajamäärät enemmänkin nousussa
Suosittujen kesälajien harrastajamäärissä eivät ainakaan koronavuodet ja viimeisen vuoden inflaatiokehitys ole näkyneet. MTV Urheilulle kerrotaan Palloliiton lisäksi myös Pesäpalloliitosta ja Suomen Golfliitosta, että lisenssimäärät ovat oikeastaan vain kasvussa.
Jalkapallossa harrastajamäärät ovat koronakesän 2020 notkahduksen jälkeen nousseet joka vuosi. Pelipassin lunastaneiden lukemat ovat olleet tänä vuonna koko ajan 7–8 prosenttia viime vuotta edellä. Golfliiton tietopalveluasiantuntija Aarni Nordqvist kertoo, että nostetta on myös sileämmällä viheriöllä.
– Taustalla on ollut kasvun vuosia. 2020 ja 2021 jäsenmäärät nousivat kuudella prosentilla 140 000 jäsenestä 157 000:een. Se laski pikkaisen viime vuonna 154 000:ään. Uusia jäseniä on tullut mukavasti, ja green cardin suorittaneita, jotka ovat siis täysin uusia harrastajia, on tullut paljon verrattuna vaikkapa viime vuoteen, Nordqvist ynnää.
Pesäpallossa selvittiin korona-ajasta suhteellisen kuivin jaloin. Tänäkään vuonna kilpalisenssin hintaa ei ole nostettu.
– Meillä on tällä hetkellä lisenssimäärä noin 12 000. Viime vuoden kokonaismäärä oli noin 17 500, ja koska Pesiskoulut vasta alkoivat ja erilaiset leiri-ilmoittautumiset ovat vasta meneillään, tulemme menemään siihen samaan, arvioi Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämet.
Piilosäästämiset eivät vielä näy liitoille
Harrastamisen hinnannousua ei kuitenkaan voi mitata pelkillä lisenssimäärillä. Taustalla on nousua myös esimerkiksi varusteiden ja matkustamisen hinnoissa. Golf on hyvä esimerkki tästä.
– Inflaatiomuutokset eivät näy niin suoraviivaisesti jäsenmäärissä, mutta sitten taas paljonko pelimaksuja menee vieraskentillä pelaamiseen tai välineisiin ja matkailuun, niin nämä ovat tietysti sellaisia, joissa vaikutukset voivat näkyä voimakkaammin, Nordqvist pohtii.
Juniorijalkapallossa tiheä seuraverkko mahdollistaa pelien pelaamisen kohtalaisen lyhyillä turnausmatkoilla. Silti inflaatiokehitys ja varsinkin energiahintojen nousu pakottaa pohtimaan säästöjä.
– Kyllähän tässä on varmasti kaikissa lajeissa pohdittava, mikä on hyvä tapa järjestää kilpailutoimintaa niin, että se on myös vielä taloudellisesti mielekästä, Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen toteaa.
Yön yli tehtävät tai useamman päivän turnausmatkat ovat monen juniorin kesän kohokohtia. Niistä luopumiseen on vanhemmilla ja seuroilla korkea kynnys.
– Olemme kannustaneet seuroja siihen, että suosittuja turnausmatkoja tehtäisiin seurajohtoisesti eikä mahdollisesti yksittäisten taustajoukkojen intresseistä lähtöisin. Siinä on saatu merkittäviä kulusäästöjä, kun niitä on alettu ohjailla, että minne on järkevää lähteä, Huttunen sanoo.
– Isompia turnauksia on tarjolla kotimaassakin kaiken tasoisille joukkueille, niin ovatko ulkomaan turnausmatkat sitten perusteltuja ja mitä vaikutuksia niillä on? hän jatkaa.