Samaan aikaan, kun monet urheiluseurat kantavat huolta lasten liikkumisen ja harrastajamäärien vähentymisestä, hiihtokoulut ovat lisänneet suosiotaan ympäri Suomea. Lumisen talven aikana on ollut suorastaan ryntäystä jo hiukan unholaan painumassa olleen hiihtotaidon pariin.
LUE MYÖS: Hiihtotekniikka hukassa? Nämä Jari Isometsän ohjeet tekivät ihmeitä hetkessä – "En ole koskaan hiihtänyt näin hyvin"
MTV Urheilun kysely eri puolelle Suomea osoittaa, että tänä talvena lasten aloittelijaryhmiin on tullut mukaan runsaasti ensikertalaisia.
Esimerkiksi Vantaan Hiihtoseurassa pääkaupunkiseudun runsasluminen talvi ja ihmisten purkautuminen sisätiloista ulkoilmaan on tuonut melkoisen kävijäryntäyksen hiihtokouluihin.
– Näyttää todella hyvältä. Halutaan päästä liikkumaan, ja varmaan olosuhteetkin ruokkivat sitä. Hiihtokoulutoiminnassa meillä on 86 lasta ja myös valmennusryhmiin on tullut paljon lapsia mukaan. Todella upeaa, vähän on vain vetäjäpulaa, toteaa toiminnanjohtaja Satu Kalajainen.
Samaa kerrotaan niin Länsi- kuin Itä-Suomestakin. Kankaanpään Urheilijoiden puheenjohtaja Susanna Salokangas kertoo spontaanisti perustetun hiihtokoulun suosiosta runsaan 11 000 asukkaan kaupungissa.
– Nyt kun lunta tuli, päätimme pistää pikaisesti pystyyn aloitteleville ja kiinnostuneille hiihtojunnuille kolmen kerran hiihtokoulun ja sinne tuli 20 pikkutenavaa niin että nasahti.
– Se meni meidän kannaltamme todella hyvin, kun vain näki sen vaivan, että pisti muutaman ekstrakerran, niin kyllä intoa ja tahtoa näkyy olevan, Salokangas iloitsee.
Kuopiossa puolestaan maastohiihdon suosion kasvu on näkynyt tasaisempana jo usean vuoden ajan. Maajoukkuehiihtäjät Iivo Niskanen ja Perttu Hyvärinen ovat seuran omina esikuvina hyviä vetureita mukaan toimintaan.
– Lasten hiihtokoulut ovat olleet ihan suosittuja, vaikka tämän tilanteen takia emme ole niitä kauheasti pystyneet markkinoimaan, sanoo Puijon Hiihtoseuran hiihtojaoston puheenjohtaja Kati Happonen.
– Useamman kerran viikossa harjoituksissa käyviä on tällä hetkellä noin 50. Jos parin vuoden takaiseen vertaa, niin kyllä se on varmaan lähes tuplaantunut, hän jatkaa.
Kilpailujen karsiminen vähentää seurojen tuloa
Aloittelijaryhmien lisäksi joissain seuroissa on näkynyt kasvua myös valmennusryhmissä, mutta tässä alkavat näkyä koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet. Kisojen järjestäminen on vaikeaa, joten lisenssimäärissä pudotusta edellistalviin on tullut roimasti.
Suomen hiihtoliiton toimittamien lukujen mukaan tänä talvena maastohiihdon kilpailulisensseissä on ylletty vasta reiluun 3 800 kappaleeseen, kun vielä toissa vuonna lukema oli noin 6 000. Vähälumisena talvena 2020 lisenssejä myytiin runsaat 5 000. Vielä vuonna 2015 lisenssejä meni lähes 7 900.
Osassa hiihtoseuroista joko seuran sisäisiä tai alueellisia hiihtokisoja on pystytty rajoitustoimet huomioiden järjestämään. Esimerkiksi Puijon Hiihtoseura järjesti vuodenvaihteen jälkeen kisat.
– Saimme kisat ihan turvallisesti pidettyä, mutta sielläkään ei voinut järjestää mitään oheistoimintaa, kuten kahviota tai muuta, joten sieltäkin jää tulopuolelle tulematta. Ja jos kisoja ei pystytä ollenkaan pitämään, niin se on ollut iso tulonlähde ollut ainakin meille, Kati Happonen sanoo.
Vantaalla puolestaan tilanne on vieläkin tiukempi. Pääkaupunkiseudun kaikki kilpailutoiminta on keskeytetty.
– Meidän ehdotuksiamme ei ole puollettu, että nuorten hiihtokisoja voitaisiin pitää. Aikuisten kisat olemme saaneet pidettyä huippu-urheilustatuksella. Se on vähän harmi, koska naapurikunnassa niitä pidetään, mutta suositusten antaminen on hyvin kunta- ja tapauskohtaista, ja sitä totta kai kunnioitetaan, kertoo Satu Kalajainen.
Vantaan Hiihtoseuralle tuli tappioita myös ilman yleisöä tammikuussa järjestetyistä Suomen cupin kilpailuista. Toiveissa olisi, että edes maaliskuussa toimintaa pystyttäisiin hiukan avaamaan.
– Suomen cupin kisoista hirveät miinukset, koska emme saaneet yleisöä ottaa. On tämä ihan älyttömän vaikea ja haastava talvi, mutta eiköhän tästä jotenkin selvitä, Kalajainen toteaa.
Kankaanpäässä seuran varainhankintaa jo muutaman vuoden vauhdittanut keino on ollut tänäkin talvena isoksi avuksi.
– Meillä on ollut tällainen Älylatu-hanke jo useamman vuoden, johon paikalliset maksavat vapaaehtoista latumaksua, joka menee suoraan junioreille. Se on ollut meille yksi iso varainkeruutapa. Sen takia varainkeruu on onnistunut yhtä lailla kuin ennen, Susanna Salokangas taustoittaa.