Metsien muodostaman hiilinielun kehittymistä koskevat ennusteet poikkeavat hyvin paljon toisistaan, kertoi Suomen ilmastopaneeli maanantaina. Tämän vuoksi metsien kehitystä kuvaavien mallien tietopohjaa on paneelin mukaan vahvistettava.
– Nyt laadittu raportti osoittaa, kuinka kiire on eri mallien kehitystyöhön ja yhteistoimintaan, jotta päätöksentekijät saavat nykyistä luotettavampaa tietoa metsien hiilitaseen tulevaisuuden kehityksessä, arvioi ilmastopaneeli tiedotteessaan.
Erot ennusteissa vastaavat suurimmillaan lähes Suomen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
Esimerkiksi yhdessä ennusteessa nykyistä pienemmät hakkuut vähentäisivät metsien kasvua jo parin vuosikymmenen kuluttua. Toisessa mallissa kasvu päinvastoin kiihtyisi. Puuston kasvuvauhti vaikuttaa metsän kykyyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.
Vuodessa hakattu puuta noin 70 miljoonaa kuutiometriä
Ilmastopaneeli tarkasteli metsien vaikutusta ilmastoon kolmella eri hakkuutasolla.
Matalin hakkuutaso on 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toinen on 80 miljoonaa kuutiometriä ja kolmas 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilmastopaneeli määrittelee 85 miljoonaa kuutiometriä suurimmaksi kestäväksi hakkuutasoksi. Aikajänteet ulottuvat vuosiin 2065 ja 2100.
Viime vuosina Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan hakattu puuta noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuut uhkaavat kuitenkin lisääntyä useiden sellutehdas- ja jalostamohankkeiden vuoksi.
Myös muun maankäytön päästöt pitäisi tutkia
Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa metsien lisäksi maatalouden ja muun maankäytön hiilinielujen ja päästöjen tutkimista. Maankäyttösektorin nielut ja päästöt ovat keskeisiä ilmastopolitiikassa, jonka tavoitteena on rajata maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.