Maankäyttösektorilla ei ole Suomen ilmastonpaneelin mukaan tehty tarpeeksi sen eteen, että kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut olisivat tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastolakiin kirjattu Suomen hiilineutraaliustavoite on vaarassa, koska maankäyttösektorin ilmastotoimet eivät ole riittäviä, arvioi Suomen ilmastopaneeli tuoreessa muistiossaan.
Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteen saavuttaminen näyttää ilmastopaneelin mukaan nyt vaikeammalta kuin vuonna 2021, kun tavoite asetettiin.
Paneeli kuitenkin uskoo, että tavoite on edelleen saavutettavissa, jos tarvittaviin toimiin ryhdytään nopeasti.
Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat ilmastopaneelin mukaan vähentyneet suhteellisen nopeasti: vuosien 2000–2009 keskimääräisestä tasosta 46 prosenttia vuoteen 2023.
Samalla ajanjaksolla maankäyttösektori on kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman kasvihuonekaasuinventaarion perusteella muuttunut nettonielusta päästölähteeksi.
Tämän vuoksi Suomen nettopäästöt eivät ole ajanjakson aikana vähentyneet.
Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi uhattuna ovat ilmastopaneelin mukaan Suomen osalta myös EU:ssa yhteisesti sovitut maankäyttösektorin eli LULUCF:n sitovat velvoitteet.
Lue myös: Stora Enso sanoo toimineensa luonnonsuojelulain mukaisesti hakkuissaan Äänekoskella
Epävarmuuksia laskentamenetelmissä
Kasvihuonekaasuinventaarion perusteella maankäyttösektori oli vuonna 2023 kokonaisuudessaan noin 12 megatonnin hiilidioksidiekvivalentin suuruinen päästölähde.
Laskelmissa käytetyistä menetelmistä on käyty julkisuudessa kriittistä keskustelua.
Viime viikolla maa- ja metsätalousministeriö kertoi tilanneensa Luonnonvarakeskukselta selvityksen hiilinielulaskennan epävarmuuksista.
Erityisesti maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarioon liittyy ministeriön mukaan erittäin suuria epävarmuuksia.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija, ilmastopaneelin jäsen Sampo Soimakallio myönsi maanantain mediatilaisuudessa, että menetelmiin liittyy epävarmuuksia.
Hänen mukaansa kasvihuonekaasuinventaareihin tehdyt päivitykset ovat kuitenkin yleensä tarkoittaneet sitä, että nettonielu on arvioitu vain entistä pienemmäksi.
Ilmastopaneelin mukaan tarvittaisiin 27 megatonnin kokoinen muutos, jotta vuonna 2035 maankäyttösektorin nettonielu olisi –15 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Muutos voidaan ilmastopaneelin mukaan saavuttaa vain, jos hakkuita vähennetään.
Hakkuita tulisi sen laskujen mukaan vähentää 61–64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Toissa vuonna Suomessa hakattiin 72,7 miljoonan kuutiometrin verran puuta vuodessa.
Lue myös: Erittäin uhanalaisen hömötiaisen ahdingon syy selvisi
Miten hakkuita vähennetään?
Ilmastopaneelin muistiossa ei syvennytty hakkuiden vähentämisen ohjauskeinoihin.
Soimakallio totesi kuitenkin maanantain mediatilaisuudessa, että keinoja on: esimerkiksi metsälakiin tehtävät muutokset sekä taloudelliset ohjauskeinot.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Syken tutkimusprofessori Jyri Seppälä katsoo, että nykytilanteessa olisi laadittava uusi arvio siitä, mitkä olisivat parhaat keinot hakkuiden vähentämiseen.
– Siten tietenkin, että metsäteollisuudellamme olisi kuitenkin edellytyksiä toimia.
Paneelin mukaan maankäyttösektorilla on myös jäänyt päästöjen vähentämisen ja nielun vahvistamisen keinoja käyttämättä.
Esimerkiksi metsien harvennusten lieventämisellä, kiertoajan pidentämisellä, säästöpuumäärän lisäämisellä sekä turvemaiden metsänhoidolla saataisiin ilmastopaneelin arvion mukaan vahvistettua nettonielua.
Ilman hakkuutason vähentämistä muut toimet eivät paneelin mukaan kuitenkaan riitä päästöjen tasapainottamiseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
Lue myös: Yle: Poliisi tutkii liito-oravametsän hakkuuta Keski-Suomessa
Toimia myös muilla sektoreilla
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin ilmastopaneelin mukaan toimia myös päästökauppasektorilla sekä taakanjakosektorilla.
Päästökauppasektori kattaa EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten, kuten suurten teollisuuslaitosten ja sähkön- ja energiantuotantolaitosten päästöt.
Sektorin päästöjen vähentäminen riippuu paneelin mukaan pitkälti suurten laitosten puhtaiden investointien etenemisestä.
Taakanjakosektorille puolestaan kuuluvat päästökaupan ja maankäyttösektorin ulkopuolelle jäävät päästöt. Niitä aiheuttavat muun muassa liikenne ja maatalous.
Taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen edellyttäisi paneelin mukaan nykyistä vahvempien ohjauskeinojen käyttöönottoa heti.
Lisäksi päästöjä voitaisiin saada vähennettyä teknologisten hiilinielujen avulla.
Lue myös: Dokumentin mestari Virpi Suutari teki elokuvan metsien suojelijoista
9:44