Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii mielenterveyshäiriöistä, mistä aiheutuu terveydenhuollolle suuria kustannuksia ja ikäihmisille sekä heidän läheisilleen kärsimystä. Jos ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen panostettaisiin, maksaisi se itsensä takaisin jopa viisinkertaisena viidessä vuodessa, kertoo Vanhustyön keskusliitto.
Unettomuus, sydämentykytys ja oudot vatsakivut vaivaavat. Terveyskeskuksen ovi käy, mutta oireiden syytä ei löydetä. Voisiko syy olla psyykkinen?
Jopa joka kolmas yli 65-vuotias kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Mielen ongelmat heijastuvat monesti fyysisinä oireina, jolloin peruspalveluiden käyttö kasvaa ja riski joutua laitoshoitoon lisääntyy. Eliniän pidentyessä ja suurten ikäluokkien ikääntyessä ongelma kasvaa entisestään.
– Jos terveyskeskuslääkärit olisivat paremmin tietoisia siitä, että fyysiset häiriöt saattavat liittyä psyykkisiin ongelmiin, voitaisiin hoito kohdentaa alusta alkaen paremmin. Räätälöidyn hoidon avulla ihmistä hoidettaisiin kokonaisvaltaisemmin ja kustannuksia säästyisi, tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta uskoo.
Ikäihmisten masennuksista noin puolet ovat ilmaantuneet jo aikaisemmin elämässä ja puolet vasta vanhuusiällä. Senioreilla masennuksen saattavat laukaista esimerkiksi menetykset, yksinäisyys ja fyysiset sairaudet.
Suuret kustannukset
Vuosituhannen alussa tehdyn amerikkalaistutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon palvelukustannukset olivat masentuneilla lähes puolet korkeammat kuin muilla. Myös Suomessa masentunut ikäihminen käyttää enemmän terveydenhuollon palveluita kuin ikäihminen, jolla ei ole masennusta.
– Ikäihmisten mielenterveystyöhön kulutettu euro maksaisi itsensä takaisin viisinkertaisena viidessä vuodessa. Senioreiden hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota erityisesti nyt, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja iäkkäiden määrä kasvaa, Saarenheimo sanoo.
Mielenterveysosaamisesta kansalaistaito
Psyykkisten häiriöiden hoito on kuitenkin vasta pyramidin huippu. Tärkeintä olisi rakentaa jo varhain hyvä pohja mielenterveydelle, mikä onnistuu yhteiskunnan rakenteita muuttamalla. Kunnat tekevät jo nyt runsaasti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, ja esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -avustusohjelmassa keskitytään muun muassa psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
– Ikäihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja olla mielekkäässä roolissa yhteiskunnassa. Mielenterveysosaamisesta tulisi tulla kansalaistaito, jota opetetaan koululaisille, työikäisille ja eläkeläisille.
Kela kompensoi psykoterapiakustannuksia ainoastaan nuorille ja työikäisille, ei ikääntyneille ihmisille. Yhä useammat ihmiset elävät kuitenkin jopa satavuotiaiksi, ja esimerkiksi tekevät vanhuusvuosinaan vapaaehtoistyötä ja nauttivat isovanhemmuudesta.
– Jos ikäihmisten mielenterveyteen panostettaisiin, kykenisivät he elämään itsenäistä elämää kauemmin. Se olisi kaikkien kannalta parempi tilanne. Missään tapauksessa ei pidä ajatella, että masennus kuuluisi vanhuuteen.
Lähde: Vanhustyön keskusliitto