"Identiteettivarkaudet eivät etene poliisin pöydältä" – vorot hankkivat lääkkeitä, lainoja ja vievät jopa koko yrityksen

Karhusen mukaan identiteettivarkaudet ovat osa lisääntyvää petosrikollisuutta mutta niiden tutkinta tuppaa pysähtymään ennen tuomarin nuijaniskua kustannussyistä.

Identiteettivarkaus on usein väline muihin rikoksiin

• Identiteettivarkaudessa tekijä käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa uhrille.
• Identiteettivarkaudesta tuomitaan sakkoihin.
• Identiteettivarkaus on usein pelkkä väline esimerkiksi maksuvälinepetokseen tai muiden rikosten tekemiseen.

Identiteettivarkauden uhriksi joutui myös Vilma (nimi muutettu), jonka lompakko vietiin helmikuussa. Noin kuukauden jälkeen Terveystalolta tuli viesti ajanvarauksesta. Koska Vilma ei ollut varannut aikaa, hän alkoi selvitellä asiaa.

Terveystalon ajanvaraus paljastui identiteettivarkaan tekemäksi, ja valitettavasti tapaus ei ollut ainoa.

– Peruimme ajat ja aloin miettiä, että mitenkäs muut lääkäriasemat. Aloin katsoa lääkäritietokantoja ja omaa e-tietokantaani. Sieltä näkyi, että myös Mehiläiseen oli tehty käynti. Sieltä oli määrätty jo lääkkeitä, Vilma kertoo.

Helsingin poliisin rikoskomisarion Pekka Korhosen mukaan lääkärikäynnit väärillä papereilla jäävät yhdeksi vaihtoehdoksi esimerkiksi lääkeriippuvaisille, kun perinteiset reseptit muuttuvat e-resepteiksi. Tyypillisempää on hänen mukaansa tekeytyä lääkäriksi ja antaa lääkemääräys apteekkiin puhelimessa.

Yhtiön hallituksia vaihdettu

Karhusen mukaan identiteettivarkaudet vaihtelevat fyysisestä petosrikollisuudesta ja nettirikollisuudesta kokonaisten yhtiöiden viemiseen.

– Meillä on tiedossa tapauksia, joissa on toimitettu väärennetyt yhtiökokouspöytäkirjat tai hallituskokouspöytäkirjat, jossa koko yhtiön hallitus ja hallinto on vaihdettu. Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet ovat saaneet täysin vieraat henkilöt eli bulvaanit, Karhunen kertoo.

Kun nimenkirjoitusoikeus on saatu väärille henkilöille, voivat tekijät tilata firman nimiin tavaraa ja ottaa pikavippejä. Vaikka bulvaanit jäävät kiinni, todelliset tekijät taustalta jäävät usein pimentoon.

Vakavaa sarjaa ovat myös toimitusjohtajapetokset, joissa joku lypsää firman sisältä rahaa toimitusjohtajan nimissä esimerkiksi sähköpostihuijauksilla. Vanhempi rikonskonstaapeli Otso Manninen keskusrikospoliisista kertoo, että viimeisen vuoden aikana KRP on tutkinut noin 50 suomalaiseen yritykseen kohdistunutta toimitusjohtajapetosta tai sellaisen yritystä.

Mannisen mukaan toimitusjohtajapetoksia tekevät kansainväliset järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät, jotka hyödyntävät kansainvälisiä yhteyksiä ja ulkomaisia rahamuuleja varojen siirtämiseen eri maiden välillä.

KRP:n tutkimat vahingot ovat jääneet alle 100 000 euroon. Lähes aina tilisiirto on saatu jäädytettyä ja rahat palautettua, ennen kuin rikollinen on päässyt niihin käsiksi.

Vahinkoja voi ehkäistä

Vilman tapauksessa poliisi sai lääkäriasemalle saapuneen naisen rysän päältä kiinni.

– Poliisi pisti partion Terveystalolle sille ajalle, josta alkujaan sain ilmoituksen. Sinne oli mennyt joku. Tuntomerkit olivat aivan ristiin lompakon vieneen kanssa. Henkilö ei ollut sama, Vilma kertoo.

Vilma laskee käyttäneensä lompakko- ja identiteettivarkauden selvittelyyn useita kymmeniä tunteja, minkä lisäksi selviteltävää on yhä. Vaikka Vilma ei saanut henkilöpapereita takaisin, hän vältti silti pahimman.

– On esimerkiksi oma luottokielto -palveluita, joilla pystyy blokkaamaan luottotiedot. Sillä vältyin osasta siitä, mihin papereitani olisi voinut käyttää. Kukaan ei pysty ainakaan ostamaan nimelläni laskulle mitään.