Poliisin tietoon tulee joka vuosi pelkästään pääkaupunkiseudulla noin 2 000–3 000 tapausta, jossa identiteettivarkauden uhriksi joutuneen nimissä on tilattu verkkokaupasta tavaraa. Poliisi pitää verkkokaupoista tilaamista nykyisellään liian helppona rikollisille.
Identiteettivarkaus paljastui Iinalle epämiellyttävällä tavalla. Eräänä päivänä postin joukosta löytyi lasku verkkokaupasta, josta Iina ei koskaan ollut tilannut yhtään mitään. Maksettavaa oli paljon, sillä hänen nimissään tuhlannut henkilö oli ostanut sisustustavaraa, vaatteita ja puhelimia lähes 2 000 euron edestä.
– Ensimmäinen tunteeni oli järkytys, sillä en voinut tietää, kuinka henkilötunnukseni ja osoitetietoni olivat päätyneet tuntemattoman käsiin, Iina muistelee tapahtunutta.
Soitto verkkokauppaan paljasti, että tavara oli tilattu toiseen kaupunkiin. Iina asui Hämeenlinnassa ja postipaketti oli tilattu Lappeenrantaan. Kaupunkiin, josta hän ei tuntenut ketään.
– Olen kuullut, että usein identiteettivaras on uhrille tuttu henkilö ja teon motiivina on esimerkiksi halu kostaa. Näin ei minun tapauksessani ilmeisesti ollut, sillä en todella tunne ketään kaupungista.
Identiteettivarkauden takana usein tietomurto
Rikoskomisario Hannu Kortelaisen mukaan nettipetokset yleistyvät. Pelkästään Helsingin poliisin tietoon tulee vuosittain 2 000–3 000 tapausta, jossa verkkokaupasta on tilattu toisen henkilötunnuksilla tavaraa. Yksi syy petosten kasvavaan määrään on se, että netistä tilaaminen on ylipäätään yleistynyt.
Nettipetoksien yleisyyteen liittyy myös vuoden 2011 lopussa tapahtunut tietomurto Itä-Suomen yliopistoon ja Työtehoseuraan. Myös muita pienempiä tietovuotoja on ollut, mutta nämä ovat suurimmat.