Iinan nimissä tilattiin 2 000 euron edestä vaatteita ja puhelimia – Poliisi: "Jos verkkokaupat parantaisivat järjestelmiään, petokset loppuisivat siihen"

Poliisin tietoon tulee joka vuosi pelkästään pääkaupunkiseudulla noin 2 000–3 000 tapausta, jossa identiteettivarkauden uhriksi joutuneen nimissä on tilattu verkkokaupasta tavaraa. Poliisi pitää verkkokaupoista tilaamista nykyisellään liian helppona rikollisille.

Identiteettivarkaus paljastui Iinalle epämiellyttävällä tavalla. Eräänä päivänä postin joukosta löytyi lasku verkkokaupasta, josta Iina ei koskaan ollut tilannut yhtään mitään. Maksettavaa oli paljon, sillä hänen nimissään tuhlannut henkilö oli ostanut sisustustavaraa, vaatteita ja puhelimia lähes 2 000 euron edestä.

– Ensimmäinen tunteeni oli järkytys, sillä en voinut tietää, kuinka henkilötunnukseni ja osoitetietoni olivat päätyneet tuntemattoman käsiin, Iina muistelee tapahtunutta.

Soitto verkkokauppaan paljasti, että tavara oli tilattu toiseen kaupunkiin. Iina asui Hämeenlinnassa ja postipaketti oli tilattu Lappeenrantaan. Kaupunkiin, josta hän ei tuntenut ketään.

– Olen kuullut, että usein identiteettivaras on uhrille tuttu henkilö ja teon motiivina on esimerkiksi halu kostaa. Näin ei minun tapauksessani ilmeisesti ollut, sillä en todella tunne ketään kaupungista.

Identiteettivarkauden takana usein tietomurto

Rikoskomisario Hannu Kortelaisen mukaan nettipetokset yleistyvät. Pelkästään Helsingin poliisin tietoon tulee vuosittain 2 000–3 000 tapausta, jossa verkkokaupasta on tilattu toisen henkilötunnuksilla tavaraa. Yksi syy petosten kasvavaan määrään on se, että netistä tilaaminen on ylipäätään yleistynyt.

Nettipetoksien yleisyyteen liittyy myös vuoden 2011 lopussa tapahtunut tietomurto Itä-Suomen yliopistoon ja Työtehoseuraan. Myös muita pienempiä tietovuotoja on ollut, mutta nämä ovat suurimmat.

Tietomurron myötä suomalaisten nimiä ja henkilötunnuksia päätyi verkkoon ja sitä myötä myös rikollisten käsiin.

– Muutamissa tapauksissa henkilötiedot ovat päätyneet rikollisen käsiin kadonneen henkilökortin tai passin myötä, mutta suurin sylttytehdas petoksille on juurikin tuo vuoden 2011 lopussa tapahtunut tietomurto.

Vuosittain ilmenevistä tapauksista vain pieni osa tehdään kostomielessä.

– Toki muutamia tapauksia on, että entiselle puolisolle on haluttu kostomielessä tilata jotain. Suurimmaksi osaksi petoksen uhri on tekijälle tuntematon.

Rikoskomisarion mukaan poliisilla on vaihtelevasti valmiuksia päästä identiteettivarkaan jäljille. Usein rikokset onnistutaan selvittämään.

– Toisen ihmisen nimissä tilaavien joukko on melko pieni, joten tekijät ja heidän tuttavapiirinsä saattavat olla poliisin tiedossa. Tapausten selvittämistä helpottaa se, että usein nettipetosten tekijät tekevät useita tilauksia kerralla. Tilausten sarjasta yleensä joku vie tekijän jäljille, Kortelainen kertoo.

Tietomurron uhri voi hankkia omaehtoisen luottokiellon

Iina soitti verkkokaupan pyynnöstä poliisille ja teki tapahtumasta rikosilmoituksen. Poliisin neuvosta Iina hankki itselleen omaehtoisen luottokiellon. Luottokielto estää laskulle tai osamaksulle tilaamisen verkkokaupoissa, jotka tarkistavat asiakkaan tiedot.

– Jos tietää tulleensa identiteettivarkauden uhriksi, omaehtoinen luottokielto kannattaa ehdottomasti hankkia. Suomessa on kaksi yritystä, Suomen asiakastieto ja Bisnode, jotka keräävät luottotietorekisteriä, Kortelainen neuvoo.

Tapauksen jälkeen Iina sai vielä kertaalleen postin kautta tiedon ennen luottokieltoa tapahtuneesta identiteettivarkaudesta. Matkahuollon saapumisilmoitus paljasti, että puhelimia oli jälleen tilattu hänen nimissään Lappeenrantaan. Iina otti välittömästi yhteyttä yritykseen ja ilmoitti tulleensa identiteettivarkauden uhriksi. Koska paketti oli vielä Matkahuollon hallussa, kaupat saatiin peruttua siinä.

– Verkkokauppa ihmetteli itsekin, kuinka heidän järjestelmänsä olivat päästäneet varkaan läpi. Tein tapauksesta jälleen rikosilmoituksen, Iina muistelee.

Hannu Kortelainen kertoo, että mikäli verkkokaupat siirtyisivät vahvaan tunnistautumiseen, nettipetokset loppuisivat käytännössä kokonaan.

– Valitettavasti verkkokaupat eivät halua tähän lähteä, vaan trendi on pikemminkin täysin päinvastainen. Netistä tilaamisen toivotaan olevan mahdollisimman helppoa ostajalle, mutta samassa verkkokauppa tulee helpottaneeksi petostehtailua.

Kortelaisen mukaan poliisi pyrkii tekemään yhteistyötä verkkokauppojen kanssa petosten vähentämiseksi. Poliisi toivoo, että verkkokaupoilla olisi mahdollisuus valvoa tilauksia paremmin.

– Petoksia voitaisiin vähentää esimerkiksi niin, että mikäli tietyt petokseen viittaavat tunnusmerkistöt täyttyvät, verkkokauppa automaattisesti estää tilauksen, mutta tähän ei ole vielä toistaiseksi haluttu ryhtyä.