Tulitko huijatuksi? Poliisilta kattava muistilista – näin tunnistat huijauksen ja varaudut siihen

Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä, poliisi tiivistää.

– Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, mutta varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä siihen on erityinen riski. Rikolliset pyrkivät käyttämään hyväkseen toimintakykyä alentavaa sairautta ja usein he etsivät haavoittuvassa asemassa olevia, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista.

Poliisin mukaan petosrikollisuuden kirjo nykyään on laaja ja se on siirtynyt internetiin. Myös tekotapojen kirjo on laaja.

– Tekotavat muuttuvat koko ajan. Kekseliäisyydellä ei ole rajoja. Vaikka internetissä on paljon hyvää, niin tulee muistaa, että siellä on myös huijareita, poliisi muistuttaa.

Tämän osalta poliisi sanoo varoittavan sanasen erityisesti iäkkäämmille.

– Sähköpostitse on helppo houkutella uhri antamaan pankkitunnuksia, luottokorttinumero tai muita henkilötietoja.

Poliisi listasi myös esimerkkihuijaustapauksia, joita sen tietoon on tullut tänä vuonna.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Näin sinua voidaan huijata  

Poliisi kertoo, että huijaukset voivat tapahtua internetissä, puhelimitse tai postitse, ja niihin voi liittyä erilaisia arpajais- ja lottovoittoja sekä rahankeräyksiä.

Huijarit voivat yrittää saada käsiinsä verkkopankin tai maksukortin tunnuksia esimerkiksi esiintymällä poliiseina tai pankin edustajina.

– Yleisimpiä petostyyppejä ovat erilaiset huijaus- ja rakkauskirjeet, tietojen kalastelu, identiteettivarkaus ja myös valepoliisi -ilmiö on edelleen olemassa. Lisäksi poliisi saa tutkintapyyntöjä koko ajan myös erilaisista sijoituspetoksista.   

Lue myös: Poliisilta muistilista nettikaupoille: Näin vältät huijaukset verkossa

Huijauskirjeet    

Sähköpostitse ja tekstiviesteillä lähetetään huijauskirjeitä, joissa yritetään huijata rahaa erilaisilla peitetarinoilla. Näitä kirjeitä kutsutaan usein myös ”nigerialaiskirjeiksi”.

Tarinoissa vedotaan joko ihmisten auttamishaluun tai haluun saada helppoa rahaa, välillä molempiin yhtä aikaa. Tavallisia ovat myös ilmoitukset huomattavista lotto- tai arpajaisvoitoista, vaikka viestin saaja ei olisi mihinkään arpajaisiin osallistunutkaan.

Esimerkkitapauksia:

Tapaus 1: Eräs itäsuomalainen vuonna 1950 syntynyt nainen joutui niin sanotun nigerialaishuijauksen uhriksi. Nainen oli kuvitellut auttavansa suomalaista, Italiassa öljynporauslautalla työskentelevää miestä ja yrittänyt siirtää tälle rahaa. Kun tämä ei ollut onnistunut, hän oli lähettänyt 23 900 euroa käteisenä postitse eräälle vuonna 1954 syntyneelle suomalaisnaiselle, joka mitä ilmeisemmin toimi rikosasiassa bulvaanina. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.

Tapaus 2: Asianomistajalle oli luvattu melkein kolmen miljoonan lahjoitus eräältä saksalaiselta miljardööriltä. Erinäisten vaiheiden aikana asianomistaja joutui maksamaan 34 000 euroa saadakseen lahjoituksen. Kaikki muut maksut paitsi yksi menivät ulkomaisille tileille. Yksi maksu meni suomalaisen henkilön tilille, joka mitä ilmeisemmin toimi rikosasiassa bulvaanina. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Rakkaushuijaukset    

Rakkauspetos, rakkaushuijaus tai romanssihuijaus on rikos ja sen uhriksi voi joutua kuka tahansa.

Rikoksen tekijät ovat yleensä erittäin taitavia sekä ihmistuntijoina että tietoverkon hyödyntäjinä. He käyttävät häikäilemättömästi hyväksi ihmisten luonnollista tarvetta löytää seuraa tai elämänkumppani.

Petolliset nettirakkaat ovat onnistuneet lypsämään isojakin summia kumppaneiltaan. 

Poliisin mukaan rakkauspetosten motiivina on usein ihastuminen, rakastuminen sekä vaurastuminen. 

– Esimerkiksi lääkärinä, -upseerina tai -lentokapteenina esiintyvät vetoavat romantiikannälkäisiin, poliisi toteaa.

Poliisi kertoo, että rahalähetyspyynnöt voivat olla toistuvia ja niiden tukena voidaan esittää erilaisia kuitteja ja viranomaisten dokumentteja.

Huijauksen kohteeseen saattaa ottaa yhteyttä huijarin asiaa hoitava pankkitoimihenkilö, tullivirkailija tai lääkäri. Sähköpostit voivat tulla erikoisista osoitteista, vaikka yleensä osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@firma.com

– Huijauksen kohteelle toimitetaan valokuvia, joissa yhteydenottaja esiintyy eläinten tai lasten kanssa tai luottamusta herättävässä työssä. Yleensä hän kertoo olevansa varakas, hyvässä työssä ja hyvässä fyysisessä kunnossa. He voivat olla sotilaita, lentäjiä, astronautteja ja niin edelleen.

Tietojen kalastelua   

Tietojen kalastelua on kaikki taloudellisesti hyödynnettävän tiedon, kuten verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden tai henkilötietojen laiton hankkiminen.

Kysymyksessä ovat usein ulkomailta toimivat rikolliset.

– Voit esimerkiksi saada viestin, jossa sinua kehotetaan välittömästi kirjautumaan pankkitunnuksillasi palveluun tilin sulkemisen uhalla tai, että pankkitililläsi on havaittu outoa liikennettä.

– Viestissä olevaa linkkiä klikkaamalla avautuvat verkkosivut, jotka näyttävät oman pankkisi sivuilta – kyseessä on todennäköisesti pankkitili-, luottokortti- tai henkilötietojasi kalasteleva huijari, joka aikoo käyttää antamiasi tietoja rikolliseen tarkoitukseen.

Henkilötietojen, salasanojen, tunnuksien ja puhelinnumeroiden kalastelun tarkoituksena on saada taloudellista hyötyä. Huijari voi esimerkiksi hakea nimiisi luottokorttia, tehdä osamaksusopimuksia tai luoda väärennetyn profiilin verkkopalveluihin.

Pidä mielessä, että rahalaitokset, viranomaiset tai muut asialliset tahot eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostilla tai puhelimessa.

Esimerkkitapauksia:    

Tapaus 1: Itäsuomalainen vuonna 1955 syntynyt nainen sai ystäväkseen luulemaltaan taholta viestiä Facebook Messengerissä ja päätyi luovuttamaan pankkikorttinsa tiedot samoin verkkopankkitunnuksensa. Naisen S-pankin tililtä ja luotolta siirrettiin yhteensä 4 000 euroa ja Nordean tililtä noin 15 000 euroa. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.

Tapaus 2: Asianomistaja ilmoitti poliisille, että saanut Danske Bankilta tekstiviestin, josta kirjautunut Danske Bankin sivuille. Lopputulema se, että asianomistaja menetti kaikilta tileiltä rahaa yhteensä 18 000 euroa. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.   

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Valepoliisit    

Valepoliisit kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikorttitietoja ja verkko-pankkitunnuksia.

Valepoliisirikoksissa erehdyttäminen tapahtuu usein puhelimitse tai suorilla yhteydenotoilla. Valepoliisi saattaa esimerkiksi ensin soittaa vanhukselle ja myöhemmin oven taakse ilmestyy poliisiksi esittäytyvä henkilö tai henkilöitä.

– Nämä valepoliisit saattavat kertoa erilaisista keksityistä rikosuhkista, joiden perusteella vanhuksen pankkitilillä oleva varallisuus olisi akuutissa vaarassa. Tätä varten valepoliisit vaativat verkkopankkitunnuksia ja niihin liittyviä tunnuslukuja tai pankki- ja maksukortteja luovutettaviksi kovalla kiireellä.

Saatuja pankkitietoja käyttämällä tileillä ollut varallisuus on anastettu. Usein rahat siirretään rikoskumppanien avulla näiden pankkitileille tai nostamalla varoja suoraan automaateista.

Usein valepoliisirikosten rikosvahingot ovat suuria. Kohteiden pankkitilit on mahdollisuuksien mukaan tyhjennetty kokonaan. Poliisi on onnistunut joissain tapauksissa saamaan osan rikollisten pankkitileille siirretyistä varoista takaisin yhdessä pankkien turvallisuusyksiköiden avulla.

Valepoliisi-ilmiö on tekotavaltaan muuttuva. Kaikenlainen huijaaminen poliisien, pankkien henkilökunnan ja muiden luottamusta herättävien tahojen nimissä on koko ajan lisääntynyt.   

Esimerkkitapaus   

Tapaus 1: Poliisiksi esittäytynyt henkilö saanut asianomistajan luovuttamaan pankkitunnuksensa ja salasanansa, joita käyttämällä siirretty asianomistajan tileiltä rahaa yhteensä noin 60.000 euroa. Poliisi yhdessä pankin kanssa selvitti, että rahat ovat siirretty kolmen eteläsuomalaisen henkilön tilille, jotka mitä ilmeisemmin toimivat bulvaaneina. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena.

Lue myös: Varo tällaista viestiä – johtanut "lähes poikkeuksetta" Facebook-tilin menetykseen