Iäkkäät porskuttavat työmarkkinoilla - muut nuolevat näppejään

Sähköalan veteraani, reilu 60-vuotias Markku Saarikoski, on työpaikkansa vanhin. Siinä on etunsa.

– Täällä on näitä nuorempia, jotka pitää virkeinä, hän vinkkaa.

Työmarkkinoilla on meneillään erikoinen ilmiö. 55 - 59 -vuotiaiden osalta kehitys on ollut niin suotuisaa, että heidän työllisyysasteensa on ylittänyt koko maan vastaavan.

Myös ikääntyneitä työllisiä on yhä enemmän, vaikka ikääntyneen väestön määrä laskee jo kolmatta vuotta.

Jos iäkkäiden työllisyysaste olisi sama, kuin laman lopussa vuonna 1994, iäkkäitä työllisiä olisi nyt 200 000 henkilöä vähemmän.

Vantaalla sähketarvikemyyjänä työskentelevä Saarikoski ei ole yllättynyt tiedoista. Enemmän hän on huolissaan junioreista.

– Nuoret tarvitsisivat enemmän työtä. Siinä mielessä olisin valmis antamaan nuoremmille tilaa.

Työelämässä yhä pidempään

Saarikoski puolustaa heikompaa. Tilastojen valossa nuorten työllisyysasteindeksi ei ole noussut kertaakaan lama-aikaa edeltäneelle tasolle. Sama koskee keski-ikäisiä työntekijöitä. Sen sijaan kuuttakymppiä lähentelevät ja sen ylittäneet porskuttavat omassa sarjassaan.

Jo viimeiset viisitoista vuotta iäkkäiden työllisyyskasvu on ollut lähes joka vuosi kaikkia muita ikäryhmiä nopeampaa. Näin, vaikka vajaa kuusikymppisten työttömyys on ollut maan kärkipäätä jo pitkään. Samoin kasvussa on ollut yli 60-vuotiaiden töistä putoaminen - tätä pidetään uutena ilmiönä.

– Ne, jotka jo ovat työelämässä, niin he pysyvät entistä kauemmin työelämässä. Jotka ovat työttömänä, pysyvät entistä kauemmin työttömänä. Heidän on entistä vaikeampi päästä sieltä pois, tiivistää asian työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Matti Sihto.

Työnantajilla ja -tekijöillä selkeä asennemuutos

Tilannetta ei selitä kokonaan suurten ikäluokkien harmaantuminen, sillä vuodesta 2010 alkaen ikääntyneiden väestömäärä on laskenut 17 000 henkilöllä.

– Ikääntyneiden työntekijöiden ja työnantajien näkemykset ovat muuttuneet huomattavasti. Ja toki tilanteeseen vaikuttavat myös ikääntyneiden ammattien ja koulutustason muutokset sekä eläkereformi ja superkarttumat, työmarkkinaneuvos jatkaa.

Sihton mukaan varsinkin isot työnantajat pitävät nykyään tarkempaa huolta ikääntyvästä väestään.

– Se tarkoittaa sitä, että meille on käyttöä. Että työpanoksemme on arvokas.

Sihto myös huomauttaa, että iäkäskin työtön aines on stereotypioita aktiivisempaa.

– Halu tehdä töitä on monella kova.

Varastojen veteraani Saarikoski tiivistää saman toisella tavalla.

– Me olemme tottuneet työntekoon. Me ei osata paljon muuta enää tehdä.

(MTV3)

Katso Joonas Lepistön juttu (Kymmenen uutiset 10.2.2013)