IAEA:n tuleva apulaispääjohtaja Tero Varjoranta seuraa tarkkaan Pohjois-Korean uhittelua

- Kun valvontaa tehdään yli 180 maassa ja koko ajan pitää olla selvillä, missä ydinmateriaali on missäkin maassa ja kuinka se liikkuu, niin se jo sinänsä on suuri haaste. Sitten ovat nämä avoimet kysymykset Iranin ja Syyrian kanssa. Pohjois-Korean tilannetta on myös luonnollisesti tärkeää seurata ja hankala seurata.

Pohjois-Korean viimeaikaista uhittelua seurataan IAEA:ssa tarkkaan. Maa irtisanoi äskettäin aseleposopimuksen Etelä-Korean kanssa ja varoitteli viime viikolla ydinsodan vaarasta.

- Tilanne on hankala sikäli, että maa on eristynyt eikä IAEA:n tarkastajia ole ollut maassa useaan vuoteen. He eivät ole toimittaneet tietoja IAEA:lle useaan vuoteen. Sillä tavalla ohjelman tilannekuvan laatiminen on erittäin haasteellista ja vaikeaa. Retoriikka on ollut kovaa aiemminkin, mutta se on nyt ehkä entistäkin kovempaa. Hyvin, hyvin huolellisesti sitä täytyy tilannetta seurata, muotoilee Varjoranta MTV3 uutisten haastattelussa.

Atomienergiajärjestön keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat kuitenkin rajalliset.

- IAEA:lla ei sillä tavalla ole nyt keinoja, koska tämä on poliittinen kysymys ja IAEAhan on tekninen valvontaorganisaatio. Me voimme ainoastaan IAEA:n puolelta tukea tätä prosessia ja seurata sitä Pohjois-Korean ulkopuolelta. Ja olla koko ajan valmiudessa lähteä tekemään näitä tarkastuksia heti, kun se vain on mahdollista poliittisesti.

Iranissa ja Syyriassa paljon selvitettävää

Tero Varjoranta johtaa lokakuusta alkaen IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan pääosastoa. Osaston tehtävänä on ehkäistä ydinaseiden leviämistä varmistamalla, ettei ydinteknologiaa käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.

Monien mielestä polttavin ongelma on tällä hetkellä Iranin ydinaseohjelman valvonta. Neuvottelut eivät ole edenneet yli vuoteen.

- Osa Iranin ydinohjelmasta on jo valvonnassa ja maassa on tarkastajia tälläkin hetkellä, mutta sitten on olemassa avoimia kysymyksiä. Emme ole voineet varmistua siitä, että se ohjelma on täysin rauhanomainen. Tämä on se suuri kysymys. Meillä on kymmenkunta isoa avointa kysymystä, jotka pitää selvittää. Jos löytyy poliittista tahtoa, niin tekniset keinot ovat kyllä olemassa. Varmasti hoidamme homman loppuun, jos se saadaan alkuun poliittisesti, lupaa Varjoranta.

Ongelmia aiheuttaa myös Syyrian ydinohjelma.

- Asetelma on hyvin hankala. Israelhan pommitti epäillyn reaktorin ja sen jälkeen Syyria putsasi sen alueen ja hävitti kaiken. Sen selvittäminen, mikä se tosiasiassa oli ja mitä materiaaleja siellä oli, mistä se oli sinne tullut, mitä polttoainetta siellä mahdollisesti oli, keitä muita oli mukana, miten tämä oli verkostoitunut ja niin edelleen, niin se on haasteellista varsinkin nyt, kun Syyrian tilanne on sekava.

Salaiset ydinaseohjelmat tehotarkkailussa

Monilla mailla on salaisia ydinaseohjelmia ja niitä putkahtelee aika ajoin julkisuuteen. Tero Varjoranta ei kuitenkaan usko, että tilanne olisi karkaamassa käsistä.

- En näkisi, että se on riistäytymässä käsistä. Toki totta, että jos ajatellaan viimeistä kymmentä vuotta, niin kyllä salaiset ohjelmat ovat olleet uusi, valitettava ilmiö. Se on muuttanut radikaalisti IAEA:n valvontaa ja tulee jatkossakin muuttamaan. Näitä esimerkkejä on olemassa. Sen takia valvontaa ollaan siihen suuntaan tehostamassa, että erilaisin keinoin saadaan selville - ja mieluummin tietysti etupainotteisesti - jos joku tällaisia ajattelee. Pitää olla pelote, että siitä jää kiinni. Sitä haluamme korostaa.

Varjorannan mielestä IAEA:lla on tällä hetkellä riittävästi arvovaltaa ja valvontakeinoja käytettävissään.

- Tämä pääosasto, jota tulen lokakuun alusta vetämään, niin siellä on runsaat 800 alan asiantuntijaa. Teknistä valvontalaitteistoa löytyy. Meillä on toista tuhatta erilaista laitetta. Me teemme noin 2 500 tarkastusta vuosittain. Käytämme satelliittivalvontaa hyväksi. On erilaisia tapoja saada eri maista tietoja avoimista lähteistä, mutta myös tiedustelupalveluilta. Jos poliittisesti ovi aukeaa, niin kyllä saadaan selville kaikki mahdollinen.

"Tehostan toimintaa, en politikoi"

Varjoranta ei suunnittele suuria muutoksia tulevaan työpaikkaansa. Talouden tehostamista on kuitenkin luvassa.

- Ei mitään suuria muutoksia, mutta samanlaiset ongelmat kuin maailmassa tällä hetkelläkin ovat eli nämä talousasiat. Valvontaa pitää tehostaa ja kustannuksia pitää pystyä leikkaamaan. Toiminnan tehostaminen on se oleellinen juttu tietysti, koska ydinmateriaalin määrä maailmassa kasvaa joka hetki. Joka päivä, kun voimalaitokset käy, tuotetaan lisää valvottavaa tavaraa. Ja tietysti resurssit eivät samassa suhteessa kasva.

Varjoranta korostaa riippumattomuuden merkitystä.

- Johtopäätösten täytyy olla oikeita ja perustua faktoihin. Pysytään riippumattomana eli tämä riippumattomuuden ja objektiivisuuden säilyttäminen, vaaliminen ja korostaminen ovat keskeisimmät seikat.

Varjoranta ei aio osallistua politikointiin.

- Pidän työn mahdollisimman teknisenä asiana. Jos faktat näyttävät johonkin suuntaan, niin niiden mukaan mennään riippumatta siitä, onko siinä poliittista painetta tai painostusta vai ei. Poliittiseen keskusteluun en aio missään tapauksessa osallistua.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA perustettiin 1957 YK:n alaisuuteen. Sen päätehtävä on edistää ydinteknologian turvallista ja rauhanomaista käyttöä sekä valvoa, ettei ydinvoimaa käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.