Hyvinvointialueiden sairauspoissaolomäärissä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi Pirkanmaalla työntekijä sairastaa keskimäärin yli 20 päivää vuodessa, Etelä-Karjalassa alle 14 päivää.
Pirkanmaalla viime vuoden poissaolopäivät vastaavat liki 1200:ta henkilötyövuotta. Vuosikustannukset saattavat nousta jopa yli sataan miljoonaan euroon.
– Puhutaan useista kymmenistä miljoonista, jopa vähän toistasataa miljoonaa, toteaa hyvinvointialueen HR-johtaja Aija Tuimala.
Miten poissaolot saadaan laskuun? Katso Tuimalan koko haastattelu artikkelin alun videolta.
MTV
Vaihtelu on kuitenkin suurta. Esimerkiksi pelastuslaitokselle poissaololuku on vain noin puolet tuosta.
– Kaikki me oikeastaan liikumme vapaa-ajallakin ja sitä kautta ehkä se kunto pysyy hyvänä. Meillä on myös aika sitoutunutta työväkeä – välillä tuntuu siltä, että tullaan sairaanakin töihin, mikä ei tietenkään ole hyvä asia, sanoo toimialajohtaja Kari Alanko.
Pienet poissaolomäärät näkyvät hyvinvoinnissa ja motivaatiossa.
– Mitä vähemmän meillä on väkeä pois, sitä paremmalla valmiudella täällä tehdään töitä.
Pitkittyneissä poissaoloissa kasvua
Tavoitteena toki on vähentää poissaoloja. Tosin Pirkanmaan hyvinvointialueella poissaolot kasvoivat viime vuonna 12 000:lla päätyen lukuun 428 000 päivää.
Muutosneuvottelut ja kuormitus näkyvät.
– On väsymystä ja tottakai rasittaa muutokset ja epävarmuustilanteet. Myös pitkittyneet sairauspoissaolot näytti nyt sitten kohonneen.
Poissaoloja pyritään vähentämään muun muassa työtä muokkaamalla.
– Onko mahdollista mukauttaa sitä työtä, muuttaa sitä tehtävä. Vastaus ei ole aina se, että ollaan täysin sata tai nolla töissä, sanoo Tuimala.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Liian kiireellä lyhytnäköisiä säästöjä"
Asiantuntijan mukaan alueilla on kykyä painaa poissaolot alle kymmeneen päivään per työntekijä muun muassa parantamalla johtajuutta.
– Hierarkioita vähemmän ja kehittämisen painopiste potilas-ja asiakasrajapintaan, tiivistää apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.
– Pitäisi ymmärtää, että sote-palveluissa ammattilaiset ovat kaiken arvonluonnin keskiössä ja johtamisen pitäisi tukea ammattilaisten itseohjautuvuutta ja aktiivista toiminnan kehittämistä siellä palvelujen tasolla.
Torkin mukaan tilannetta ei ole otettu riittävällä vakavuudella.
– Tuottavuuden kehittämiseen on ollut liian mekanistinen näkökulma. Liian kiireellä on haettu lyhytnäköisiä säästöjä, kun pitkäkestoisesti pitäisi pyrkiä kustannusvaikuttavuuteen, joka tulee siitä, että toimintaa jatkuvasti kehitetään.
Paljonko ammattilaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä?
Torkin mukaan alueilla pitäisi nyt puntaroida sitä, että onko toiminta kuinka paljon ylhäältä johdettua ja kuinka paljon ammattilaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja jatkuvaan kehittämiseen.
– Lähtisin rakentamaan kulttuuria ja johtamista siihen suuntaan, että nostetaan kehittämisideoita jatkuvasti esiin ja kannustetaan kehittämään toimintaa sen sijaan, että pyrittäisiin ylhäältä antamaan ohjeita siitä, miten tulisi toimia.
Lue myös: