Miten vähentää uupumista töissä? – Lue onnistuneen yrityksen vinkit

Muun muassa Dennis-pitseriaketjua pyörittävässä Experiri-yrityksessä työhyvinvointiin alettiin panostaa uudella tavalla puolitoista vuotta sitten.

– Me lähdimme haastattelemaan koko henkilökuntaa. Eli jokainen työntekijä sai mahdollisuuden kertoa omasta kokemuksestaan ja siitä laadittiin yhteenveto. Sitten päätettiin, mitä toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan ja millä tavalla. Eli jokaisen ääntä kuultiin, Denniksen omistaja ja toimitusjohtaja Sebastian Björksten kuvailee.

Yritykseen pyrittiin luomaan hänen mukaansa uudenlaista avoimuuden ilmapiiriä, jossa uskalletaan puhua. Tässä on hänen mukaansa onnistuttu.

– Työntekijät ovat kertoneet ihan täysin henkilökohtaisista asioistaan ja heitä on sitten ryhdytty tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Puolentoista vuoden aikana työtyytyväisyys on Denniksessä noussut ja myös asiakkaat ovat olleet Björkstenin mukaan tyytyväisiä. Lisäksi erityisesti pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes nollaan.

"Eletään epävarmoja aikoja"

Työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odumin toteuttamassa tutkimuksessa on seurattu suomalaisten työkyvyn kehitystä vuodesta 2009 lähtien. Suomalaisten arvio omasta työkyvystään oli pitkään nousujohteinen. Tämän vuoden tuloksissa kehitys kääntyi kuitenkin laskuun.

Syiksi työntekijät arvioivat työn vaatimukset ja kovan työtahdin. Varman kehityspäällikkö Johanna Ahonen arvioi myös taloudellisesti haastavien aikojen ja yleisen epävarmuuden vaikuttavan asiaan.

– Eletään epävarmoja aikoja, eikä aina välttämättä tiedetä, että missä ollaan muutamien vuosien päästä. Näkisin, että tämä epävarmuus on yksi asia, joka haastaa ihmisten työkykyä, Ahonen sanoo.

Työkyvystä puhuttaessa ei puhuta aivan pienistä rahoista. Työkyvyttömyyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nimittäin yli neljä miljardia euroa vuodessa.

Suurin muutos tapahtunut nuorilla

Tuoreimmissa tutkimustuloksissa epävarmuus omaa työkykyä kohtaan oli lisääntynyt nimenomaan alle 40-vuotiailla. Odumin asiantuntijalääkärin Riikka Mattilan mukaan tämä on loogista sikäli, että viime vuosina on panostettu monin toimenpitein nimenomaan ikääntyvien työkyvyn ylläpitoon. Samalla nuorten työkyky on otettu itsestäänselvyytenä.

– Tulee sellainen tunne, että ehkä me liikaa vielä ajattelemme, että ne lääketieteelliset syyt on siellä taustalla. Enemmän varmaan pitäisi nyt paneutua siellä työpaikalla ja esimiestyössä työn johtamiseen, työn sujuvuuden kehittämiseen ja työnhallintamenetelmien kehittämiseen, Mattila pohtii.

Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolot kaiken kaikkiaan ovat vähentyneet mutta lyhyet sairauspoissaolot lisääntyneet. Niiden lisääntyminen ei Mattilan mukaan selity sairauksilla.

– Siellä on erilaiset syyt taustalla kuin pitkien poissaolojen kohdalla. Pitkissä poissaoloissa on selkeästi ihan todettuja diagnooseja, sairauksia taustalla, mutta lyhyiden poissaolojen osalta siellä on monenlaisia tekijöitä. Ja näihin tulisikin nyt varmasti paneutua entistä tarkemmin.

Vastuu jakautuu monelle

Myös työterveyslääkärinä työskentelevä Mattila antaa selkeitä ohjeita työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseen.

– Työntekijät tietävät omat tavoitteensa ja heidän työtään tuetaan. Työn sujuvuutta kehitetään. Näillä menetelmillä varmasti on tärkeä rooli. Siellä työelämässä seurataan muutakin kuin euroja ja liiketalouden kehittymistä.

Ahonen taas muistuttaa, että vastuu on niin organisaation johdolla, lähiesimiehillä kuin työntekijällä itselläänkin.

– Vastuu jakautuu hyvin tasaisesti. Mutta sanomattakin on selvää, että työkykyprosesseja on turha lähteä kehittämään, jos johto ei ole sitoutunut. Eli he ovat avainasemassa. Mutta ihan yhtälailla, kun on vastuu johdolla, niin on lähiesimiehillä vastuunsa tässä kokonaisuudessa unohtamatta yksilön omaa vastuuta, Ahonen sanoo.

Esimiehen tulisi hänen mukaansa olla ihmistä lähellä ja kiinnostunut alaisistaan. 

– Hänen tulee tuntea oma porukkansa riittävän hyvin, jotta hän osaa auttaa ihmisiä niissä mahdollisissa arjen pulmissa, joita eri-ikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa elävillä ihmisillä arjessa tulee.

Paljon voi tehdä myös työntekijä itse. Pomo ei voi esimerkiksi huolehtia työntekijän elintavoista, vaan vastuu terveellisestä ravinnosta, liikunnasta ja riittävästä unesta on viime kädessä työntekijällä.