Sydän- ja verisuonitaudit ovat tyypin 1 diabetesta potevien yleisin kuolinsyy, mutta sairastumiset ja niistä johtuvat kuolemat ovat Suomessa vähentyneet 1960-luvulta alkaen. Riskit ovat silti selvästi suuremmat kuin muussa väestössä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja kaikista vuosina 1965–1999 tyypin 1 diabetekseen alle 15-vuotiaana sairastuneista suomalaisista.
Potilaita analyysiin valikoitui hieman alle 12 000, ja heistä 1 800 sairastui sydän- ja verisuonitautioireeseen vähintään kerran ja 1 500 kuoli 29-vuotisen seurannan aikana.
Riski sairastua ja kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitautiin pieneni 1960-luvulta alkaen ja oli sitä pienempi mitä lähemmäksi nykypäivää tultiin. Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden riski laski kaikissa ikäryhmissä vuosien varrella. Ainoa poikkeus olivat yli 65-vuotiaat, joilla aivoverenkiertohäiriöt eivät vähentyneet.
Suotuisasta kehityksestä huolimatta tyypin 1 diabetesta potevat ovat edelleen huomattavasti muita suuremmassa sairastumisvaarassa. 1990-luvulla tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla sepelvaltimotauti on edelleen 9 kertaa yleisempi ja aivoverenkiertohäiriöt 3 kertaa yleisempiä kuin muilla samanikäisillä.
Lue myös: Yhä harvempi suomalaislapsi sairastuu tyypin 1 diabetekseen – näin tutkijat selittävät ilmiötä
Suomessa tyypin 1 diabetes on yleinen
Tyypin 1 eli nin sanottu nuoruustyypin diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä.