Huumeiden ongelmakäyttö selvästi lisääntynyt, selviää THL:n tutkimuksesta – yksi ikäryhmä suurempi kuin koskaan

Huumetilanne Suomessa 2020 -raporttiin on koottu uusin, keskeinen huumeita käsittelevä tilasto- ja tutkimustieto. Raportin mukaan huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten määrä lisääntyi Suomessa 2010-luvulla merkittävästi verrattuna vuosituhannen ensimmäiseen vuosikymmeneen.

Raportissa huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan käyttöä, josta on aiheutunut vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ongelmakäyttö oli yleisintä 25–34-vuotiailla ja toiseksi yleisintä 35–44-vuotiailla.

– Huomionarvoista on, että 15–24-vuotiaiden ongelmakäyttö oli lähes yhtä yleistä kuin 35–44-vuotiaiden. Näyttäisikin siltä, että Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä. Tämä joukko on myös suurempi kuin koskaan aikaisemmin, raportissa sanotaan.

Myös huumekuolemat ovat lisääntyneet. Vuonna 2019 THL:n myrkytyskuolematilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 ihmistä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. Kokonaisuudessaan kuolemien määrä on 2000-luvulla tuplaantunut.

Yhä useampi lääkkeitä väärin käyttävä käyttää myös huumeita

Myös huumeiden käyttö ylipäänsä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehitys on ollut tasaista ja keskittynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden miesten kannabiksen käyttöön, raportissa sanotaan.

Kannabis on yleisin Suomessa käytetty huume. Raportin mukaan kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ryhmässä käytössä on tasaantumisen merkkejä.

Kannabiksen jälkeen yleisintä on unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla. Vuonna 2018 ikäryhmän miehistä 14 prosenttia ja naisista 13 prosenttia oli joskus elämänsä aikana käyttänyt lääkkeitä väärin.

Raportin mukaan huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti lääkkeitä väärin käyttäneillä 2000-luvulla. Vuonna 2002 lääkkeitä väärin käyttäneistä 21 prosenttia oli käyttänyt myös huumeita, kun vuonna 2014 vastaava osuus oli 70 prosenttia.

Jätevesitutkimuksissa on havaittu, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla. Opioidien osalta huomattavaa on buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien käytön yleistyminen heroiinin sijasta, raportissa sanotaan.

Myös erilaisia muuntohuumeita eli uusia, luokittelemattomia huumaavia aineita tavataan Suomen huumemarkkinoilla yhä enenevässä määrin. Raportin mukaan korona-aikana Subutexin eli buprenorfiinin tarjonnan väheneminen näyttää lisänneen erilaisten muuntohuumeiden käyttöä.