HUS:n potilasvahingot vähentyneet – tavallisimmat vahingot liittyvät rannemurtumiin

Ilmoitetuista vahinkoista korvattiin viime vuonna yhteensä 272 vahinkoa. HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen mukaan HUS:ssa sattuvien vahinkojen määrät ovat olleet systemaattisesti laskussa, vaikkakin vuonna 2014 vahinkojen määrä nousikin hieman alle 1400 kappaleeseen. 

– Korvattavia potilasvahinkoja sattuu varsin vähän. Mielestäni se on indikaattori siitä, että hoito HUS:ssa on turvallista, Lehtonen kommentoi.

Korvattujen potilasvahinkojen tilastointi on vaikeaa, koska usein korvatut vahingot kertyvät useammalta vuodelta. Vahinkojen ratkaisuprosessin hitauden vuoksi kaikki viime vuonna korvatut potilasvahingot eivät ole tapahtuneet vuonna 2016.

Tyypillinen virhe liittyy rannemurtumiin

Yli puolet korvatuista potilasvahingoista koskivat viime vuonna kirurgian eri erikoisaloja. Lehtosen mukaan kirurgisen osaston korvatut 150 potilasvahinkoa johtuvat siitä, että leikkaustoimenpiteisiin liittyy ylipäätään enemmän riskitekijöitä kuin moniin muihin hoitotoimenpiteisiin.

Yleisin kirurgisen alan potilasvahinko liittyy rannemurtumiin.

– Tavallisiin toimenpiteisiin liittyvät vahingot ovat vahinkopuolellakin tavallisimpia. Tyypillinen virhe on aikaisemmin ollut, että rannemurtuman paikalleen panon jälkeen, ranne ei mene oikeaan asentoon ja siksi rannemurtuma luutuu virheasentoon, Lehtonen selvittää.

Toiseksi eniten potilasvahinkoja korvattiin viime vuonna yleislääketieteessä. Lehtosen mukaan yleislääketieteessä tapahtuvat potilasvahingot liittyvät usein hoitoonpääsyyn tai diagnoosin viivästymiseen.

– Esimerkiksi eturauhassyövän diagnoosi viivästyy. Potilaalla on oireita, mutta potilasta seurataan liian pitkään, eikä häntä huomata lähettää jatkohoitoihin, Lehtonen kertoo.

Mitä enemmän toimenpiteitä, sitä turvallisempaa

HUS:n terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käy vuosittain yli puoli miljoonaa potilasta hoidossa. Lehtosen mukaan vaaratilanteita syntyy, mutta vain pieni osa niistä johtaa vahinkoon.

Sairaanhoitopiiri laatii vuosittain potilasturvallisuussuunnitelmat ja –raportit, joiden perusteella toimintaa pyritään kehittämään entistä turvallisempaan suuntaan. Erilaisilla suojaamistoimenpiteillä pyritään estämään vahinkojen syntyminen.

– Suojausjärjestelmään kuuluu muun muassa leikkaussalitarkistuslista, jossa ennen leikkausta käydään läpi kyseisen leikkauksen keskeiset asiat. Myös esimerkiksi lääkityksen toteuttamisen yhteydessä käydään läpi monenlaisia tarkistusmenetelmiä. HUS:ssa tehdään niin, että selvitämme vaaratilanneraporteista riskit ja lähdemme niiden perusteella kehittämään mekanismeja, jotta vaaratilanteita ei syntyisi, Lehtonen selvittää. 

Lehtonen pitää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä Suomen turvallisimpana sairaanhoitopiirinä.

– Tyypillisesti terveydenhuollossa volyymit liittyvät laatuun. Kun henkilökunta on tottunut ja tehnyt ison määrän toimenpiteitä ja hoitoja, silloin prosessi on hioutunut turvallisemmaksi. Jos henkilökunta tekee harvakseltaan toimenpiteitä, silloin riskit ovat suurempia, Lehtonen toteaa.