Huostaanotetuille lapsille ja nuorille ei riitä sijaisperheitä

Espoolaisperheessä elää sijoitettuna kolme kouluikäistä lasta. Vanhempien biologiset lapset ovat lentäneet jo maailmalle.

Perheen äiti Tiina Pitko sanoo sijaisvanhemmuuden tarkoittavan yhteistyötä lukuisten ammattitahojen, mutta myös lasten vanhempien kanssa.

– Täytyy sietää keskeneräisyyttä ja ristiriitaisuuksia. Se on elämässä ja itsessään. Se on minussa ja muissa, jotka ovat näissä asioissa mukana.

Perheen isä, Tapani Mikkilä korostaa sitoutumista sijaisvanhemmuuteen ja lapsiin.

– Tätä ei voi ottaa niin, että ollaan nyt kaksi kuukautta sijaisvanhempana ja jos se ei kiinnosta, niin ostetaan moottoripyörä. Se on loppuiän satsaus, kun siihen lähtee.

Tieto sijaisvanhemmuudesta puutteellista

Perhehoitoliiton arvion mukaan Suomessa on sijaisperheitä vajaa neljä tuhatta. Ne pystyvät tarjomaan kodin vain kolmasosalle huostaanotetuista. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu yli 16 000 lasta ja nuorta.

– Suomihan on ollut laitosvaltainen. Aikaisemmin sijaisperheitä ilmaantui ihan itsestään, mutta 2000-luvulta alkaen oltaisiin tarvittu paljon enemmän tiedottamista ja sitten myös rekrytoinnin kehittämistä. Edelleenkään sijaisvanhemmuudesta ja sijaisperhetoiminnasta ei tiedetä riittävästi, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen sanoo.

Tänään käynnistyvällä valtakunnallisella kampanjalla jaetaan tietoa sijaisvanhemmuudesta ja pyritään rekrytoimaan uusia perheitä. Tarve on polttava, sillä lain mukaan ensi vuodesta lähtien lapset ja nuoret pitäisi sijoittaa ensisijaisesti perheisiin.

Ensi vuonna käytäntöön tulevien uudistusten toivotaan kannustavan sijaisvanhemmuuteen. Esimerkiksi sijaisvanhempien ennakkovalmennus tulee pakolliseksi ja lasta kohden saatava vähimmäispalkkio nousee 650 euroon.

Haussa erilaisia perheitä

Pirjo Hakkaraisen mukaan sijaisvanhemmiksi tarvitaan erilaisia perheitä. Myös yksin elävä voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi.

– Sijoitettavat lapset ja nuoret ovat erilaisia. Tärkein juttuhan on se, että vietetään tavallista mutta turvallista perhe-elämää.

Tiina Pitko sanoo, että sijaivanhempienkin täytyy olla valmiita oppimaan ja kehittymään.

– Olen miettinyt joskus, että jos ei oltaisi lähdetty tälle tielle, niin mitä kaikkea oppia olisin jäänyt vaille.

Lue lisää: Faktaa sijaisvanhemmuudesta

Perhehoitoliitto ry

Katso Mari Mäkisen juttu (Kymmenen uutiset 10.9.2011)