Etelä-Savossa Puumalassa huonovointisena rantaan lauantaina ajautunut Sanelma-norppa ilmeisesti vahvistui saamasta muikkukilosta ja lääkkeistä, sillä se oli polskinut sunnuntaina matkoihinsa, kertoo Imatran eläinklinikalla eläinlääkärinä työskentelevä Pekka Sarkanen.
Etelä-Savon pelastuslaitos sai lauantaina ennen iltayhdeksää ilmoituksen, jonka mukaan rantaan oli ajautunut pieni norppa, joka soittajan mukaan ei vaikuttanut hyvinvoivalta.
Lohikosken yksikkö ja eläinlääkäri lähtivät tarkastamaan eläimen kuntoa ja paikalla selvisi, että kyseessä on ihmisten parissa viihtyvä Sanelma-norppa.
Sanelmalle määrättiin kilo muikkuja sekä lääkettä, ja norppa jäi löytöpaikalleen mökkiläisten ruokittavaksi.
– Onneksi oli muikkuja mukana, kyllä se lähti heti niitä syömään. Nyt täytyy keksiä, että mitä sille tehdään. Tuollaisena se ei talvea kestä, se ei ole kasvanut ollenkaan, Sarkanen sanoi sunnuntaina aamulla.
Sarkanen kertoi nähneensä Sanelman viimeksi kolmisen viikkoa sitten. Tuolloin norppa oli ollut hyvässä kunnossa.
– Kolmen viikon aikana on tapahtunut jotain ihmeellistä. Aiemmin se oli hyvässä kunnossa, nyt ihan surkeassa.
Hoitopaikka Korkeasaaresta?
Sarkanen keskusteli sunnuntaina aamulla Metsähallituksen kanssa jatkotoimista Sanelman suhteen.
– Tiedustelemme, löytyisikö sille hoitopaikkaa Korkeasaaresta. Norpan pääseminen Korkeasaareen vaatii ely-keskuksenkin päätöksen, Sarkanen huomauttaa.
– Seuraamme Sanelman tilannetta. Jos norppaa näkyy, otan sen eläinklinikallemme hoitoon, jotta sille saadaan kunnolla läskiä talven varalle, hän lisää.
Etelä-Savosta Puumalasta löytyi kesällä sairas ja nirhaumilla oleva kuutti, joka pääsi kuntoutumaan Korkeasaaren Villieläinsairaalaan.
Elokuun lopulla Varsinais-Suomen ely-keskus päätti, ettei Tobiakseksi nimettyä norppaa voida palauttaa Saimaalle, koska norpan mukana voisi kulkeutua tauti, joka voisi sairastuttaa koko saimaannorppapopulaation Saimaalla.
– Vaikka Korkeasaaren villieläinsairaalassa norppaa on hoidettu asiantuntevasti ja parhaalla mahdollisella tavalla tautien tarttumisen mahdollisuus minimoiden, ei tautiriskin muodostumista voida täysin sulkea pois, ely-keskuksen tiedotteessa sanottiin.
Eläintarha teettää altaan
Korkeasaari puolestaan tiedotti syyskuun lopulla, että se selvittää mahdollisuutta rakentaa nuorelle saimaannorpalle pysyvät tilat eläintarhan puolelle.
– Koska hylkeiden pitoon sopivia tiloja ei ole valmiina, eläintarha teettää suunnitelman saimaannorppa-altaasta. Suunnitelman valmistuttua tiedetään, onko Korkeasaareen mahdollista rakentaa asianmukaiset tilat saimaannorpalle, tiedotteessa kerrottiin.
Eläinsuojelulain mukaan loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen hoidon tulee olla tilapäistä. Ely-keskus on kuitenkin kertonut, että jos eläimelle löytyy asianmukaiset tilat eläintarhasta, voidaan harkita poikkeusluvan myöntämistä norpan pysyvään hallussapitoon. Muussa tapauksessa norppa tulee eläinsuojelulain nojalla lopettaa.
Saimaalla yli 400 norppaa
Saimaannorppakannan hoidosta ja seurannasta vastaava Metsähallitus kertoi lokakuun puolivälissä, että saimaannorpan kannan hidas kasvu jatkuu. Talvikannan arvioidaan olevan noin 410 eläintä.
Metsähallituksen mukaan norppakannan kasvun ovat mahdollistaneet kalastusrajoitukset, apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina sekä häiriöttömän pesinnän turvaaminen. Vaikka seurannan tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa, laji luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi.
Saimaannorpan elinalue kattaa nykyisin lähes koko Saimaan, mutta kanta on hyvin hajanainen. Arvion mukaan kanta on suurin Pihlajaveden alueella, missä arvioidaan olevan kaikkiaan lähes 170 norppaa ja kuuttia.