Heinäkuussa Korkeasaareen tuotiin kovia kokenut saimaannorppa – vaisu ja pieni eläin voi jo paremmin, mutta kuutin kohtalo on yhä epäselvä: Saako se paikan eläintarhasta vai mihin se joutuu?

Ennen Korkeasaareen saapumistaan kuutti oli kohdannut mitä ilmeisimmin vastoinkäymisiä.

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo, että kuutti oli saapuessaan vaisu ja pienikokoinen. 

– Norpalla oli nirhaumia turkissaan. Voi olla, että se oli jäänyt verkkoihin jossain vaiheessa. 

Myös toukokuussa Korkeasaaressa hoidettiin kuuttia, kun nälkiintynyt yksilö toimitettiin sinne Pietarsaaresta. Katso video alta.

Kuutti on jo sopeutunut Korkeasaareen

Heinäkuun jälkeen kuuttia on hoidettu Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Sen vointi on tällä hetkellä hyvä.

– Kuutti voi hyvin omassa allashuoneessaan. Se osaa kalastaa, ja on saanut sekä elävää kalaa että pakastekalaa.

Kuutti on ehtinyt tavata myös Korkeasaaren eläinlääkärin, jolta se on saanut terveen paperit.

– Eläinlääkärin mukaan se on kliinisesti terve eläin.

Norpan lopullinen kohtalo epäselvä

Trontti sanoo, että vaikka eläintarha ottaisi mielellään kuutin asukkaakseen, valmiita tiloja sille ei tällä hetkellä ole. 

Suunnitelmat tilan toteuttamiseksi ovat käynnissä. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, kuutti olisi Korkeasaaren ensimmäinen saimaannorppa-asukas.

– On selvitetty, että mihin kohtaan tarha mahdollisesti tehtäisiin. Selvittelemme myös teknisiä ratkaisuja. Että mitä kaikkea tarhan rakentaminen edellyttää.

Maa- ja metsätalousministeriön asetukset määrittävät eläintilojen koot. Trontti kertoo, että urosnorppa vaatisi niiden mukaan Korkeasaaresta vähintään 200 neliömetrin kokoisen altaan, jonka keskisyvyyden tulee olla kolme metriä.

Koko alue saa olla minimissään 300 neliömetriä, jolloin ainakin 100 neliömetriä tulee olla maapinta-alaa.

– Tällainen tila meillä on kyllä, Trontti sanoo.

Jos ei Korkeasaareen, niin minne sitten?

ELY-keskus ei ole myöntänyt lupaa saimaannorppayksilön palauttamiseen Saimaalle. ELY-keskus tiedotti elokuussa, että koko luonnonkannan vaarantavaa tautiriskin muodostumista ei ole voitu täysin poissulkea.

Trontin mielestä muualla Suomessa, esimerkiksi Ranuan eläinpuistossa tai Ähtärin Eläinpuistossa, ei ole suoranaisesti saimaannorpalle toteutuvia tiloja.

– Ensisijaisesti lähdetään siitä, että norppa tulisi Korkeasaareen. Meillä on kovasti tahtoa ja teemme töitä sen eteen, että norpalle saataisiin tarha tänne.

Myöskään norpan ulkomaille siirtämistä Trontti ei mainitse vaihtoehdoksi, eikä myöskään eläimen lopettamista.

– Tämä on Suomessa uhanalainen laji, että mielestäni Suomessa on vastuu hoitaa tämä eläin, Trontti toteaa.