Tuhkarokkotapaus potki vauhtia sosiaali- ja terveysministeriöön – rokotteista halutaan muistuttaa tekstiviesteillä

Työryhmän johtaja Kari Ilmosen mukaan jo olemassa olevan lainsäädännön puitteissa on mahdollista päättää pakollisesta rokottavuudesta. Työryhmässä asiaa tarkasteltiin myös kansainvälisestä näkökulmasta ja todettiin, ettei ollut osoitettavissa mitä hyötyä rokotepakosta olisi.

–  Tulimme siihen tulokseen, että meillä on käyttämättä sellaisia välineitä, joilla kattavuus saadaan paremmaksi, ja ne välineet pitää käyttää ensin ja katsoa mitä sitä kautta syntyy, Ilmonen sanoo STT:lle.

Neuvoloiden tulisi työryhmän mukaan harkita aukioloa iltaisin ja viikonloppuisin, jotta vastaanottoaikojen saatavuus voitaisiin varmistaa. Terveydenhoitajilla ja lääkäreillä pitäisi myös olla riittävästi aikaa keskustella vastaanotolla rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien kanssa.

–  Jos pystytään joustavoittamaan tätä järjestelmää paremmin asiakaslähtöiseksi, esimerkiksi aukiolojen, tiedonkulun ja perheen kuulemisen osalta, saadaan meidän käsityksen mukaan lisättyä tietoa ja ymmärrystä rokotuksesta, Ilmonen sanoo.

Tekstiviestillä muistutus rokotuksista

Työryhmä haluaisi myös kehittää potilastietojärjestelmää niin, että hälytykset puuttuvista rokotuksista määritettäisiin kansallisesti. Järjestelmästä voitaisiin lähettää esimerkiksi tekstiviestillä muistutuksia ja hälytyksiä puuttuvista rokotuksista.

–  Tällä hetkellä osa terveydenhuoltotoimijoista muistuttaa vastaanottoajasta automatisoidulla tekstarimuistutuksella. Jo nykyiset järjestelmät mahdollistaisivat sen, että puuttuvista rokotuksista, rokotussuojan loppumisesta tai rokotteen uusimisesta lähetettäisiin muistutus, työryhmän varapuheenjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo.

Myös Omakanta-palvelua olisi tarkoitus kehittää niin, että sen kautta itse helposti voisi seurata omaa rokotussuojaa.

Aikuisille tulisi työryhmän mukaan antaa rokotusaikoja perusterveydenhuollossa ilman viivytyksiä. Puumalaisen mukaan vaihtelevuus rokotuksiin pääsyssä on suurta kuntien välillä.

–  Mitä nopeammin hoitoon tai rokotuksiin pääsee, sitä paremmin rokotukset toteutuvat ja saadaan rokotussuojaa kohennettua, hän sanoo.

Lapsen etu huomioitava

Lisäksi työryhmä haluaisi selkiyttää lapsen ja huoltajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä, huomioiden lapsen etu ja lapsen terveyden ja hengen suojelun velvoite. Ristiriitoja voi ryhmän mukaan esiintyä erityisesti tilanteissa, joissa vanhemmilla on eriäviä näkemyksiä lapsen rokotuksista.

–  Jos huoltajat ovat erimielisiä lapsen rokotuksesta, kenen tahdon mukaan toimitaan? Tässä lainsäädäntö ei ole riittävän selkeä, pitäisi selkeämmin määrittää rokotuksen ottaminen lapsen edun mukaisesti, Puumalainen sanoo.

Tämän asian selvittäminen on yksi työryhmän toimenpidesuosituksista.

Lainsäädäntö ei tällä hetkellä aseta ikärajaa sille missä vaiheessa lapsi tai nuori itsenäisesti voi päättää rokotuksen ottamisesta.

Työryhmä haluaa myös käynnistää vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun.

–  Rokotuspuolella liikkuu erilaista tietoa, joka ei perustu tutkittuun tietoon. Arvioitiin, että jos lainsäädäntö saadaan kuntoon, se helpottaa myös rokotusten ympärillä käytävää keskustelua, Kari Ilmonen perustelee ehdotusta.

Taustalla Pohjanmaan tuhkarokkotapaus

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) asetti työryhmän selvittämään rokotustoiminnan kehittämistä viime vuoden lopulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sattuneen tuhkarokkotapauksen jälkeen. Pietarsaaren naapurissa sijaitseva Luoto nousi otsikoihin marraskuussa, kun esikouluikäinen luotolainen lapsi sairastui tuhkarokkoon, jonka hän oli saanut matkalla Euroopassa.

Tapaus paljasti rokotevastaisen keskittymän. Lapsen esikouluryhmässä useampi lapsi oli jätetty rokottamatta.

Tänä vuonna Suomessa todettu jo kahdeksan tuhkarokkotapausta – "Kyllä se leviää, jos vain tilaisuus on"