Huolestuttava merkki: Kaskelottihavainto tehtiin aivan väärässä paikassa – lämpenevät vedet houkuttelevat valaat yhä laajemmille reviireille

Ryhävalas yllätti valasbongarit Alaskan rannikolla 0:50

Kanadan arktisella alueella on tehty yhä enemmän havaintoja alueelle luontaisesti kuulumattomista eläinlajeista. Lämpenevä ilmasto on saanut eläimet vaeltamaan kauemmas niiden luontaisilta reviireiltä.

Videolla ryhävalas yllätti valasbongarit Alaskan rannikolla.

Kanadan arktisten saarten lähettyvillä on tehty havaintoja kaskeloiteista. Valashavainnot ovat asiantuntijoiden mukaan merkki muuttuvasta ekosysteemistä, sillä yhä useammat eläinlajit laajentavat reviirejään lämpeneviin arktisiin vesiin, kertoo The Guardian.

Kaskelottihavainnot Kanadan arktisessa saaristossa teki ensimmäisenä maailman villieläinjärjestölle työskentelevä meribiologi Brandon Laforest.

Laforest oli työryhmänsä kanssa tutkimassa alueen sarvivalaita, kun havainto kahdesta suuresta kaskelotista tehtiin Pond Inletin lähellä Kanadassa.


Katso videolta arktisella alueella tehty kaskelottihavainto.

Laforest kertoo ensin luulleensa tummien eläinten olevan miekkavalaita. Miekkavalaat kuuluvat myös valaisiin, joista on tullut arktisten vesistöjen säännöllisiä vieraita vesien lämpötilan hilauduttua ylöspäin.

Eläimet kuitenkin tunnistettiin kaskeloteiksi niiden tunnistettavan selkäevän avulla.

Fyysinen rakenne ei kestä kylmiä vesiä

Arktiset vesialueet ovat esimerkiksi maitovalaiden, sarvivalaiden ja grönlanninvalaiden luontaisia elinympäristöjä.

Vaikka useat valaslajit viihtyvätkin arktisissa vesissä, eivät kaskelotit kuulu näihin. Kaskelotit kaihtavat kylmiä vesiä syystä: niiden ruumiissa on paljon valasöljyä, joka muuttuu kylmissä vesissä vahamaiseksi.

Tämä vaikuttaa erityisesti kaskelottien navigoimiseen, sillä valaanpääöljyn avulla eläimet sukeltavat ja nousevat pintaan.

Koostaan huolimatta kaskelottien päät eivät myöskään pysty rikkomaan jääkerrosta.

Sarvivalaat uhassa

Asiantuntijoiden mukaan kaskelotit eivät vaaranna arktisten alueiden ekosysteemejä, mutta pelkona on, että ne jäävät talven tullen jumiin vääriin elinympäristöihin.

– Kokemattomat valaat eivät välttämättä osaa poistua arktisista vesistä tarpeeksi aikaisin ennen jäiden muodostumista, Laforest kertoo.

Viime vuosina kaskelottien lisäksi Kanadan arktisessa saaristossa on tehty myös säännöllisesti miekkavalashavaintoja, sillä yhä pidempi jäätön kausi antaa niille mahdollisuuden tulla herkuttelemaan alueella luontaisesti elävillä sarvivalailla.

Tutkijat kertovat, että aluksi vain satunnaisina vieraina käyneet miekkavalaat ovat jopa muuttaneet sarvivalaiden käyttäytymistä.

– Sarvivalaat ovat paniikissa. Ne kärsivät post-traumaattisista stressioireista nähtyään useiden lajitoveriensa joutuneen miekkavalaiden suihin, kertoo sarvivalaiden elämää tutkinut Steve Ferguson.

Lue myös:

    Uusimmat