Tammikuu oli varuskunnissa pahin koronakuukausi. Puolustusvoimat on rajoitusten purun suhteen tällä hetkellä varovainen, ettei tilanne leviä loppumetreillä käsiin.
Helmi- ja maaliskuussa Suomi alkaa luopua suuresta osasta koronarajoituksia eri sektoreilla. Muun muassa erilaisten tapahtumien, kulttuurin, urheilun sekä ravintoloiden rajoitukset ovat jo keventyneet ja poistuvat pääosin lähiviikkojen aikana.
Varusmiespalveluksen osalta tilanne on toinen. Pääesikunnan tiedottaja Tiina Möttönen kertoo, että puolustusvoimat pitää koronarajoitukset edelleen tiukasti toiminnassa, ennen kuin toisin päätetään.
– Ei tartunnat tai epidemia vielä ohi ole. Meidän ei ole tarkoitus ylläpitää tai pitkittää koronarajoituksia, mutta purku ei tule mitenkään tapahtumaan samassa syklissä kuin muualla yhteiskunnassa, Möttönen kertoo.
Mutta miksi?
Möttönen kertoo, että varusmiesympäristö on aivan eri tapaan otollinen ympäristö viruksen leviämiselle kuin siviilimaailma.
– Me tiedetään kaikki muutkin virukset huomioon ottaen, että ne leviävät varuskunnissa nopeasti. Kun ollaan tiiviissä majoitusolosuhteissa ja tulee paljon ihmisiä yhteen ympäri Suomea, on hyvin otollista, että virukset lähtevät leviämään. Tammikuussa jo näimme, kun uudet varusmiehet saapuivat palvelukseen, kuinka virus levisi monissa varuskunnissa.
– Lähtökohtana on se, että me emme yksinkertaisesti voi vaarantaa valmiuden ylläpitämistä.
Kun rajoitusten purku vihdoin tapahtuu, sekin tehdään varovaisesti vaiheittain.
– Ensin luovutaan maskeista ja turvaväleistä ulkona. Seuraavaksi turvaväleistä sisällä. Myöhemmin taas avataan sotilaskoti ja liikuntatilat. Lopuksi luovutaan osastoinneista. Kaikkien näiden purkutoimenpiteiden välissä on seurantajakso, jossa seurataan, pysyvätkö tartunnat kurissa.
Tammikuu oli varuskunnille korona-ajan pahin ajanjakso
Vaikea koronatilanne on poikinut tammikuussa alottaneille varusmiehille heti palveluksen aloittamisen kynnyksellä luonnollisesti pitkiä kiinnioloaikoja varuskunnissa.
Möttönen voi samaistua siihen, että osassa varuskunnissa pitkät palvelusajat ja vapaa-ajan siirtäminen ovat voineet koetella varusmiesten hermoja.
– Tammikuu oli meille pahin koko korona-aikana ja se pisti väistämättä palveluksen järjestämiset uusiksi. Kuitenkin pyritään siihen, että kuuden viikon aikana olisi vähintään yksi vapaa ajanjakso.
Osassa varuskunnissa kiinniolojaksot ovatkin yltäneet lähelle maksimipituutta. Möttönen haluaa kuitenkin korostaa, että pitkisti kiinnioloajoista ei ole kuitenkaan pelkästään koronaa syyttäminen.
– Sen lisäksi, että korona vaikuttaa tähän, elämme varuskunnissa sitä aikaa, että alokasaika loppuu ja siirrytään yksiköistä toisiin. Tässä voi tulla sitten eteen se, että jos alokasjakso vapaajakso on sattunut alkuvaiheeseen, koulutushaarajakson tehtävistä riippuen vapaajakso voi sattua aivan loppupuolelle. Tällöin kiinniolojakso voi jossain tapauksissa muodostua pitkäksi. Pitää ottaa huomioon myös muut tehtävät, joita yksiköille on annettu, kuten virka-aputehtävät.
Möttönen toivoo kaikille varusmiehille jaksamista vaikean ajanjakson keskellä. Hän haluaa muistuttaa, että pahassa tilanteessa jutteluapua on aina tarjolla.
– Meillä on tarjolla tukea, jos alkaa tuntua siltä, että tarvitsee puhua jollekin asiasta. Me myös pyritään tarjoamaan vapaa-aikaa, jotta voi olla yhteydessä läheisiin esimerkiksi puhelun tai videoyhteyden kautta.
Turvallisuustason nousu tuo pienimuotoisia käytännön toimenpiteitä varuskuntiin
Puolustusvoimat nosti tiistaina sisäistä turvallisuustasoaan nelitasoisessa asteikossa tasolta A tasolle B.
Tasonnousun konkreettisia vaikutuksia tai yksityiskohtia puolustusvoimat ei kommentoi turvallisuussyihin vedoten.
Möttönen kertoo kuitenkin yleisesti, että myös turvallisuustason nousu tarkoittaa pienimuotoisia käytännön toimenpiteitä varuskunnissa.
– Se voi olla esimerkiksi vartioinnin tai valvonnan tehostamista, toimintaympäristön havainnoinnin tehostamista tai muita tämäntyyppisiä toimenpiteitä.
– Koronatilanteesta johtuen turvallisuustasoa on saatettu eri joukko-osastoissa nostaa väliaikaisesti. Se voidaan tehdä valtakunnallisesti tai joukko-osasto voi paikallisesta säädellä turvallisuustasoa.