Huipputapaaminen Moskovassa: Päättyykö Ukrainan sota?

Tapaamisella on suuri huomioarvo jo siksi, että kyseessä on ensimmäinen kerta Itä-Ukrainan kriisin alettua, kun huomattavat länsijohtajat vierailevat Moskovassa rauhantunnustelujen merkeissä. Vierailla on mukanaan uusi rauhansuunnitelma.

– Venäjä kuitenkin kokee, että Ranska ja Saksa ovat eurooppalaisia suurvaltioita ja se ryhmittymä, johon Venäjäkin haluaa kuulua. Välillä ihan tällainen pr-tilaisuus voi tarkoittaa, että Venäjä on halukkaampi keskustelemaan kompromisseista, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith.

Vaikka osapuolet ovat kaukana toisistaan, Smith on varovaisen toiveikas rauhanmahdollisuuksien suhteen.

– Tämä voi olla yksi avaimista, jota olisi pitänyt käyttää jo aikaisemmin.

Jotta rauhansuunnitelma voisi menestyä, siinä on otettava vakavissaan Venäjän näkemys Itä-Ukrainan tapahtumista ja siitä, mitä on tapahtunut viime vuoden helmikuusta lähtien.

– Suunnitelmassa tulisi olla kohtia, joissa pohditaan, tulisiko Itä-Ukrainan osavaltiolle myöntää erityisstatus tai mikä on venäjän kielen asema Itä-Ukrainassa. Nämähän ovat olleet EU:n näkemyksessä aikaisemmin sellaisia asioita, joista ei voida keskustella Venäjän kanssa, koska ne ovat Ukrainan sisäisiä asioita.

Konflikti on kuitenkin kärjistynyt niin pahaksi, että ilmeisesti näistäkin joudutaan Venäjän kanssa keskustelemaan.

Kanerva: Painetta läpimurtoon 

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva oli eilen Kiovassa todistamassa Ukrainan ulkopoliittista "superpäivää", kun Ranskan ja Saksan johtajien lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry tapasi maan johtoa.

Myös Kanervan mukaan ilmassa on nyt vakavaa tahtoa Itä-Ukrainan kriisin liennyttämiseksi.

– Kehitys on mennyt viime viikkojen myötä erittäin huonoon suuntaan ja sen takia asiassa on nyt enemmän vakavuutta asian saattamiseksi raiteilleen kuin viime aikoina muutoin on ollut, hän sanoo.

Viime viikonvaihteen seudun kehitys oli Kanervan mukaan vaarallista, kun jo sovittuja osapuolten tapaamisia jouduttiin peruuttamaan.

Eilinen toi taas mukanaan pienen toivon vireen siitä, että kriisin osapuolet saataisiin toimimaan samaan suuntaan, kohti mahdollista tulitaukoa.

Tilanne Itä-Ukrainan rintamalla on muuttunut päivä päivältä huonompaan suuntaan. Inhimillistä hätää kärsitään erityisesti saarroksiin joutuneessa Debaltseven kaupungissa, jonka siviiliväestöä evakuoidaan pois ympärivuorokautisen tulituksen alta.

Mahdollisen aseavun sijaan Ilkka Kanerva korostaa rauhanomaista lähestymistapaa.

– Humanitäärinen kriisi on jo sen mittainen, että sitä ei ihminen ymmärrä, millaisessa kärsimyksessä Itä-Ukrainassa tällä hetkellä eletään. Toivoisin, että Suomessa nähtäisiin, miten voisimme ottaa huomioon humanitäärisen näkökulman omissa toimissamme.