Huippuhelteet herkkua hyttysille – Hyttysguru: "Kunhan kosteutta riittää, niitä piisaa"

Leinosen mukaan jo yli 15 lämpöasteen kelit riittävät hyttysten kuoriutumiseen. Viime aikoina koetut jopa +30 asteen helteet nopeuttavat hyttysten kehittymistä. 

– Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin ne kehittyvät lammikoista. Kaikissa niissä painanteissa, joissa vesi on säilynyt ja peittänyt munat, voi hyttysiä olla reilustikin. 

Omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan paljon siihen, miten paljon hyttysiä pihapiirissä inisee. Yllä olevalla videolla Leinonen antaa parhaat vinkkinsä siihen, miten rinnakkaiselo yhdessä hyttysten kanssa sujuu parhaiten. 

Otuksia näkemättä hänen on vaikea antaa lajimääritystä, mutta tällä hetkellä liikkuvat hyttyset ovat todennäköisesti horkka- ja kirsihyttysiä, jotka ovat aikuistalvehtijoina liikkeellä heti kevään alussa.

– Voivat ne olla myös kesähyttysiä, jotka ovat nyt kuoriutumassa eteläisessä Suomessa. Ne ovat munineet kosteisiin painanteisiin viime kesänä, joten tänä keväänä kun painanteet täyttyvät vedellä, munat pysyvät veden alla 2-3 viikkoa kesäisissä lämpötiloissa.

Pohjoisessa hyttysten tilanne on vielä alkutekijöissään. 

– Siellä lammikoissa on parhaillaan käynnissä kuhinaa, kun munista kuoriutuu toukkia. Muutaman viikon päästä alkaa hyttysiä sitten lappaamaan lammikoista ulos. 

Hyttyslajeja tavataan Suomessa nelisenkymmentä. Ihmistä eniten kiusaavat alku- ja keskikesällä aedes-sukuun kuuluvat hyttyslajit, joita ovat esimerkiksi metsä-, taiga- ja korpihyttynen. 

Paikkauskollisia otuksia

Leinonen painottaa, että laskennallista arviota hyttysistä ei tehdä. Paikalliset vaihtelut ovat huomattavan suuria. 

– Paikalliset sateet tai painanteet, joissa lumi säilyy pitkään, antavat hyvän pohjan hyttysille. Sen sijaan alueilla, joissa on kuivaa, hyttysiä on huomattavasti vähemmän. 

Hyttyset lentävät Leinosen mukaan joidenkin kymmenien, korkeintaan satojen metrien alueella. Tuulet ja ilmavirrat saattavat kuljettaa niitä jonkin verran, mutta pääsääntöisesti hyttynen on hyvin paikkauskollinen. 

Sitkeitä sissejä

Leinosen mukaan viime vuosien säät ja kesät ovat olleet sen verran vaihtelevia, ettei hyttysten tilanteesta voi sanoa mitään varmaa.

Vuosien varrella on mietitty erilaisia tapoja tehdä laskennallista tutkimusta eri puolilla Suomea, mikä olisi antanut samalla myös mahdollisuuden hyttyskesän viralliseen ennustamiseen, mutta nämä hankkeet ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen.

Leinosen mukaan hyttysillä, kuten muillakin lajeilla, on luontaista kannanvaihtelua. Ratkaisevin tekijä on kuitenkin kevään kosteus. 

– Toki runsasluminen talvikin vaikuttaa positiivisesti, mutta mikään muu ei merkitse yhtä paljon kuin se, että lammikoissa säilyy vesi keväällä. Viileämpi kevät hidastaa kehitystä, mutta kunhan kosteutta riittää, niin hyttysiäkin piisaa.

– Hyttyset ovat kuitenkin sitkeitä sissejä, joten jos munavaiheessa lätäkkö kuivahtaa, pystyy se sinnittelemään seuraavaankin kevääseen. Tämä on toki poikkeustapaus, mutta kertoo lajin sitkeydestä.

Se pystyy lisääntymään myös ilman verta, mikä on asia, jota monet eivät tule ajatelleeksi.

– Veri toki parantaa jälkeläistuotannon laatua ja määrää. 

Millaisista hyttysmääristä puhutaan?

Leinosen mukaan hyttysten määrästä on vaikea sanoa mitään tarkkaa lukua, mutta arvioita on esitetty.

Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suoalueet ovat hyttysille tärkeitä, ja sieltä arvioidaan putkahtavan kesän aikana 21 000 miljardia hyttystä. 

– Niistä lentää yksi kolmannes juhannuksen tienoilla eli noin 7000 miljardia hyttystä. Nämä kuulostavat valtavilta määriltä. Toisaalta kun asian miettii niin, että yksi otus painaa vain reilun milligramman ja esimerkiksi hömötiaispesue syö vuoden aikana kymmenisen kiloa hyönteisbiomassaa, niin kyllähän hyttysiäkin pitää runsaasti olla.