Huippufutaajan elämä ajautui karmeille urille: teki veljelleen katalan tempun huumekoukussa – "Menetin kaiken"

Donizeten ura kukoisti 2000-luvun puolivälissä. Hän voitti vuonna 2005 suurseura São Paulon riveissä maansa mestaruuden, Etelä-Amerikan seurojen mestaruusturnauksen Copa Libertadoresin ja seurajoukkueiden maailmanmestaruuden.

Huippu-urheilijan elämä oli kuitenkin ollut hektistä. Donizete oli kokenut sen omakohtaisesti, vuosikausien lastina, niin että se tuli sittemmin korvista ulos. Donizete pelasi vielä vuonna 2009 Nacional-SP:n riveissä, mutta yhtäkkiä jalkapallo jäi.

– Minulla ei ollut lomaa, se oli vain treenaamista, treenaamista ja treenaamista... Halusin kuitenkin nauttia hetken, Donizete kuvailee Globo-lehden haastattelussa.

Nautinto tarkoitti Donizeten kohdalla yökerhoissa käymistä, alkoholin juomista ja kokaiinia. Donizete jäi kokaiiniin pahasti koukkuun. Hän ei voinut olla siitä lainkaan erossa.

– Aamuin, päivin ja illoin minun täytyi käyttää kokaiinia. 

Donizeten sanojen mukaan kaikki hänen rahansa hupenivat huumeisiin. Hän myi jopa seurajoukkueiden MM-kultamitalinsa – jonka hän on myöhemmin saanut takaisin – saadakseen huumeita. 

– Käytin ensin 1 000 realia (noin 165 euroa) huumeisiin. Ne menivät kahdessa päivässä. Jotain tapahtui sydämessäni. Addiktio puhui lujempaa ja vahvemmin. Mitä enemmän rahaa minulla oli, sitä enemmän halusin huumeita.

Veljen säästöpossu tyhjeni, välit vaimoon rakoilivat

Donizeten veli oli säästänyt rahaa auton vaihtamista varten säästöpossuun, mutta Donizete teki huumeiden himossaan hänelle katalasti.

– Hän alkoi kerätä sinne 100 realin seteleitä (noin 17 euroa). Kun kaikki kävivät nukkumaan, menin paikalle ja otin joka päivä sieltä 100 realia. 

Kun Donizeten veli meni myöhemmin avaamaan säästöpossua, siellä ei ollut enää lainkaan rahaa.

Myös välit vaimoon rakoilivat ja ero tuli kahdesti, vaikka he palasivatkin yhteen.

Huumekoukulla oli kova kokonaisvaltainen hinta.

– Menetin kaiken. En kuitenkaan menettänyt vaimoani, tyttäriäni ja perhettäni, jotka ovat yhä minun kanssani tänä päivänä. Mutta kun puhutaan ystävistä ja ihmisistä, joita autoin, kukaan muu ei puhunut minulle, kukaan muu ei auttanut minua, koska he eivät luottaneet minuun enää. He tiesivät, että jos he auttavat minua, ensimmäinen asia, jota teen, on huumeiden ostaminen.

Muutos

Donizete sai kuitenkin apua läheisiltään. Hän kiittelee vaimoaan siitä, että tämä uskoi hänen muutokseensa.

Donizetella on kolme tytärtä, joista vanhin, 12-vuotias Sofia, sai myös isänsä miettimään.

– Hän puhui minulle: "Isä, milloin sinä tulet muuttumaan? Milloin tulet tekemään sen, isä, kiltti? Etkö näe, että olet tuhoamassa oman elämäsi ja meidän myös?

Donizete sanoo aina tytärtään katsoessaan itkeneensä ja vastanneensa:

– Isä tulee muuttumaan, isä tulee muuttumaan.

Näin on käynyt. Donizete halusi muuttua, ja läheisten tuki kannatteli eteenpäin, kuiville.

Donizete on ylpeä siitä, että huumeet ovat jääneet taakse. Niin on hänen perheensäkin.

Jalkapallokin on palannut kuvioihin. Donizete edusti kuuden vuoden tauon jälkeen yksittäisenä vuonna 2015 Taboão da Serraa, mutta sen jälkeen meni neljä vuotta – viime vuoteen saakka – kunnes hänellä oli jälleen seura, Portuguesa.

Donizete työskentelee nykyään puutarhurina ja unelmoi siitä, että hän pelaisi jalkapalloa vielä ammattilaisena.