Huijausyrityksiä tehdään yhä enemmän ja usein ne kytkeytyvät tietomurtoihin – "Ne ovat valitettavan uskottavia"
1:25Video: Näin asiantuntija kommentoi huijausyrityksiä
Julkaistu 12.07.2024 06:29(Päivitetty 12.07.2024 07:23)
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
Poliisin tietoon tulee jatkuvasti yhä enemmän huijausyrityksiä. Monesti ne ovat myös kytköksissä isoihin tietomurtoihin, kun ihmisten henkilötietoja vuodetaan verkkoon ja rikollisten käsiin.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestelmiin tehtiin massiivinen tietomurto vappuaattona. Murron kohteena oli Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.
Rikoksen seurauksena noin 80 000 oppilaan sekä heidän huoltajansa ja noin 38 000 Helsingin kaupungin työntekijän arkaluonteisiakin tietoja saattoi vuotaa hyökkääjän käsiin.
Rikolliset voivat käyttää näitä tietoja hyödyksi, koska usein tietomurrot kytkeytyvät huijausyrityksiin.
– Yleisesti näitä tietomurtoja tehdään juuri sen takia, että saataisiin esimerkiksi tietoon ihmisten henkilötunnuksia ja riittävän tarkat henkilötiedot, joilla pystytään kyseisen henkilön tiedoilla tilaamaan erilaisia esineitä, kuten elektroniikkaa, rikoskomisario Mika Alanen Helsingin poliisilaitoksen omaisuusrikosten tutkinnasta kertoo.
Huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina maailmanlaajuisesti ja sama kehitys näkyy myös Suomessa.
– Rikolliset ovat ryhtyneet tehtailemaan huijauksia ja petoksia ympäri maailmaa, mikä vaikuttaa tietenkin myös Pohjoismaihin ja Suomeen, petostorjunnan asiantuntija Annukka Multanen Nordeasta kertoo.
Vuositasolla pelkästään Helsingin poliisilaitos saa tuhansittain ilmoituksia huijauksista. Läheskään kaikista huijausyrityksistä ei tehdä ilmoitusta poliisille.
– Omaisuusrikollisuus on siirtynyt hyvin pitkälti petosrikollisuuden puolelle, missä sekä huijauspuheluilla että huijausviesteillä pyritään saamaan uhrien tiedot ja niitä hyväksikäyttämällä saamaan oikeudetonta omaisuutta, Alanen kertoo.
Huijareiden tekotavat muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Joissakin tapauksissa käytetään ensin huijausviestiä ja sen perään tulevaa puhelua.
– Yksi hyvin yleinen tapa on, että ensin tulee huijausviesti ja jos siihen jollakin tavalla reagoi, sen jälkeen soitetaan perään. Puhelussa voidaan kertoa, että teidän rahanne tilillä ovat vaarassa ja kehotetaan siirtämään varat väitetylle pankin turvatilille, joka on rikoksentekijöiden tili. Tämä on hyvin yleinen tekotapa. Näitä huijauksia tehdään eri tahojen nimissä, kuten omaveron, postin, pankkien ja niin edespäin, Alanen luettelee.
– Nykyään yhä enemmän pyritään siihen, että uhri itse vahvistaisi huijausmaksut tai luovuttaisi omat tietonsa ulkopuoliselle, Multanen sanoo.
Huijaukset ovat usein erittäin uskottavia ja ammattimaisia. Sen takia moni saattaakin haksahtaa huijarin ansaan.
– Tämä on kansainvälistä rikollisuutta. Soitot ja viestit voivat tulla ulkomailta. Rahat liikkuvat nopeasti rajojen yli. Organisaatiot ovat alusta loppuun saakka mietittyjä.
– Nykytekniikka mahdollistaa tietynlaisen teollistumisen. Huijausviestejä pystytään lähettämään valtava määrä hyvin lyhyessä ajassa. Silloin riittää, että pienikin osa viesteistä saa uhrin reagoimaan ja sitten soitetaan perään. Kyllä he usein onnistuvat näissä, Alanen sanoo.
Teknologian avulla rikolliset pyrkivät tekemään hyvin aidon näköisiä ja oloisia huijausviestejä ja huijaussivustoja.
– Ne ovat valitettavan uskottavia. Niitä tehdään useiden eri toimijoiden nimissä, Multanen kertoo.
Huijareiden uhreiksi joutuvat niin naiset kuin miehetkin iästä riippumatta. Aikaisemmin petosrikollisuus kohdistui erityisesti vanhuksiin, mutta nykyään uhreina on myös työikäisiä ihmisiä ja sitä nuorempia.
– Omat tuntosarvet kannattaa pitää vähän koholla. Maltti on aina valttia. Usein huijauksissa vedotaan kiireeseen tai johonkin uhkaan, eli että sinun tiedoillasi on haettu lainaa tai tunnuksesi ovat vuotaneet ulkopuolisille. Kannattaa myös muistaa, että jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, usein se ei ole totta, Multanen muistuttaa.
Epäiltyjä saadaan myös kiinni, mutta usein kestää kauan, ennen kuin isojen ja ammattimaisten organisaatioiden jäljille.
– Jos rahoja siirretään Suomen sisällä, rahanpesijät jäävät kyllä kiinni, Alanen vakuuttaa.
Valitettavan harvoin huijatuksi joutunut saa rahojaan takaisin.
– Ammattimaisuus ja suunnitelmallisuus näkyy sillä tavalla, että kun rahat ovat menneet, ne viedään hyvin nopeasti pankkien ja viranomaisten ulottumattomiin, Alanen sanoo.
– Jos on menettänyt varoja, ohjeena on tehdä reklamaatio omalle pankille ja rikosilmoitus poliisille, Multanen neuvoo
Poliisi kehottaa olemaan varovainen ja tarkkana erilaisten viestien ja puheluiden kanssa.
– Kun viesti saapuu, ikinä ei pitäisi klikata mitään linkkiä auki ennen kuin on sataprosenttisesti varmistunut siitä, että viesti on tullut sieltä mistä väitetään. Puheluissa ei ole mitään syytä kertoa koskaan pankkitunnuksiaan tai henkilötietojaan, Alanen neuvoo.
– On tärkeää, että ihmiset ovat mahdollisimman hyvin tietoisia eri huijauksista, jotta he pystyvät varautumaan niihin. Jos ja kun huijausyritys osuu omalle kohdalle, olisi hyvä, kun sen osaisi tunnistaa. Vinkkinä voin sanoa, että jos saat soiton pankin nimissä ja sinulle syntyy pienikin epäilys soittajasta, sulje mieluummin puhelu ja ota itse yhteyttä pankkiin, Multanen kehottaa.
Pankit tai viranomaiset eivät koskaan kysy asiakkaan henkilötietoja tai pankkitunnuksia puhelimessa.
