Mainos

Virtuaalirahahuijaukset kiihtyvät, useat suomalaiset menettäneet peräti satojatuhansia euroja – KRP: Näillä vinkeillä et haksahda huijaukseen

14:33
Yrittäjä Henri Haho sijoitti huijaussivustoille rahaa testimielessä – useat suomalaiset menettäneet jopa satojatuhansia euroja.

Virtuaalirahahuijauksista on tulossa uusi normaali, kerrotaan Keskusrikospoliisista. Huijatuksi tulleiden tekemät rikosilmoitusten määrät ovat kiihtyneet. Kyse on kansainvälisestä rikollisuudesta, jonka uhrina useat suomalaisetkin ovat menettäneet satojatuhansia euroja. 

Parin viime vuoden aikana poliisin tietoon on tullut jo useita satoja huijauksien kohteeksi joutuneita suomalaisia uhreja.

Virtuaalirahoitukseen liittyviä huijauksia on menossa Suomessa nyt kymmenkunta, kerrotaan KRP:stä.

– Ne muuttavat muotoaan ja on aina hankala sanoa, että muuttuuko ne uudeksi vai onko se vanha, joka muuttaa muotoaan, mutta sanoisin, että kymmenisen niitä on aktiivisesti menossa, kertoo Keskusrikospoliisin kyberrikoskeskuksen rikoskomisario Marko Leponen.


"Joko rahaa vaihdetaan virtuaalivaluuttoihin ja sijoitetaan olemattomiin tuotteisiin tai sijoitetaan olemattomiin virtuaalivaluuttoihin"

Miten nämä rikolliset käyttävät ihmisiä hyväksi?

– Verkkosivustoilla tehdään rahansiirtoja. Joko rahaa vaihdetaan virtuaalivaluuttoihin ja sijoitetaan olemattomiin tuotteisiin tai sijoitetaan olemattomiin virtuaalivaluuttoihin. Toisaalta joissakin tapauksissa uhrin koneelle on saatu uhrin suostumuksella asetettua etäkäyttösovelluksia, joiden kautta on käytetty uhrin verkkopankkia ja uhrin nimissä on nostettu lainoja tai pikavippejä. Modus muuttuu, mitä pidemmälle huijaus etenee, Leponen arvioi. 

Kuinka paljon poliisin tietoon on tullut huijatuksi tulleita tapauksia?

– Kokonaisuudessaan huijauksien uhreja on varmasti useita satoja ja nyt puhutaan vain niistä, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Uskotaan, että uhreja on paljon enemmänkin, mutta niistä ei välttämättä poliisille kaikista ilmoiteta. Tässä puhutaan parin viimeisen vuoden aikana tietoon tulleista tapauksista. Nyt ne ovat kiihtyneet. Poliisin tietoon rikosilmoituksia on tullut lähiaikoina enemmän. 

Uusimpana trendinä on julkisuuden henkilöiden hyväksikäyttö eli niin sanotut identiteettivarkaudet. 

– Viime aikoina on huomattu sellainen huijauspiirre, joka on kasvanut tässä lähiaikoina jonkin verran, jossa käytetään julkisuudesta tuttujen henkilöiden kasvoja ja väärennettyjä uutisia, joissa julkisuudessa tunnetut henkilöt kehottavat sijoittamaan virtuaalivaluuttojen avulla erilaisiin sijoituskohteisiin ja he ovat kertoneet saaneensa suuria voittoja. Tällaisia huijatuksi tulleita tapauksia on tullut Suomen poliisin tietoon viitisenkymmentä kappaletta.

– Muun muassa Matti Röngän ja Antti Herlinin kasvoja on käytetty näihin valheellisiin sivustoihin ja uutisiin. 

Ovatko hyväksikäytetyt julkisuuden henkilöt olleet yhteydessä poliisiin?

– Muutama heistä on ollut yhteydessä ja kyseessä on heidän kohdallaan identiteettivarkaus, mikäli he katsovat aiheelliseksi tehdä poliisille ilmoituksen aiheesta. 

Minkälaisista menetetyistä rahamääristä puhutaan?

– Suurimmillaan puhutaan sadoistatuhansista euroista, joita uhrit näissä huijauksissa ovat menettäneet.

Onko usea menettänyt satojatuhansia?

– Siihen en osaa tarkkaa lukua vastata, kuinka moni on menettänyt yli satojatuhansia euroja, mutta useampi niitä on. 

Onko myös muihin huijauksiin joillain mennyt satojatuhansia euroja?

– Kyllä. 

Millä nimikkeellä näitä tutkitaan?

– Petoksina tai maksuvälinepetoksina. Voi olla myös törkeitä tekomuotoja. 

Kiire ja mahdottoman korkeat tuotto-odotukset

Mikä näitä huijauksia yhdistää?

– Se, että niissä yritetään kiirellä myydä kuluttajille sellaisia tuotteita, joita ei oikeasti ole olemassa ja usein niihin liittyy liian suuret tai mahdottomalta tuntuvat tuotto-odotukset.

Onko niin, että huijauksiin on helpompi haksahtaa, koska ne ovat niin ammattitaitoisesti tehtyjä?

– Kyllä se on ollut huomattavissa, että vuosi vuodelta näiden huijausten laatu vain paranee. Verkossa pyörivät huijaukset ovat aika taiten tehtyjä. Se vaatii kuluttajilta erityistä tarkkaavaisuutta etsiä sellaisia hälytyssignaaleja, että niihin ei haksahtaisi.

Millä keinoilla välttyy huijaukselta?

– Näihin huijausmuotoihin liittyy aina painostus. Yleisin on kiire, koska jonkun mukaan päätös pitää tehdä mahdollisimman nopeasti, että se tuotto olisi mahdollisimman suuri. Painostus ei kuulu oikeaan sijoitustoimintaan. Toinen hyvä hälytysmerkki on mahdottomalta tuntuvat tuotto-odotukset. 

KRP: Tästä on tulossa uusi normaali

Moderni rikollisuuudenlaji on normalisoitumassa.

– Näiden virtuaalivaluuttojen myymisestä tai käyttämisestä näissä huijauksissa on tulossa uusi normaali.

Kuinka pitkällä poliisi on näiden rikosten selvittämisessä?

– Poliisi tekee Suomessa yhteistyötä kansainvälisesti muiden maiden lainviranomaisten kanssa ja pyrkii mahdollisimman pitkälle selvittämään omalta osalta ja tarjoamaan muille maille sellaista tietoa, joka voisi johtaa rikollisten kiinniottoon.

Kuinka vaikea näitä rikollisia on saada kiinni?

– Tietysti tällaisen toiminnan kansainvälisyys asettaa poliisille melkoiset haasteet, mutta kyllä poliisi myös maailmalla uskoo siihen, että näitä rikollisia voidaan saada kiinni. 

Huijauksen huomaa viimeistään, kun yrittää kotouttaa "voittojaan"

Onko poliisilla tiedossa, että näitä rikollisia on myös Suomen rajojen sisäpuolella?

– Se tiedetään, että kansainvälinen rikollisuus ulottuu aina myös Suomeen. Se, että näitä sivustoja on hyvällä suomenkielell,ä edellyttää joko sitä, että ne on tehnyt suomen kieltä osaava henkilö, tai sitten käännöstyökalu pitää olla todella hyvä. Otamme senkin vaihtoehdon huomioon, että tekijöitä voi olla myös kotimaassa.

Ja vielä, miten ihmiset lopulta huomaavat, että heitä on huijattu?

– Siinä vaiheessa, kun uhri yrittää kotouttaa kertyneitä voittojaan. Siinä vaiheessa yleensä yhteydenpito myös sieltä rikollisten suunnasta lakkaa ja rahoja ei kuulu. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja