Suojelupoliisi on kertonut olevansa huolissaan radikalisoitumisesta, joka on nostanut päätään Suomessa. Supon mukaan ongelma ei ole pelkästään al-Holilta palanneiden keskuudessa, vaan ilmiötä havaitaan muissakin perheissä. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
– Meillä on lapsia ja nuoria, jotka ovat kasvaneet siihen kulttuuriin pienestä lähtien. Se on huolestuttava muutos, jota ei ollut vielä joskus kymmenen vuotta sitten ainakaan nykyisessä mittakaavassa, kertoo Supon yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson Helsingin Sanomille.
HS:n tiedossa on, että jihadistisissa perheissä lapsille on näytetty terroristijärjestöjen propagandavideoita tai lasten on annettu leikkiä vain aseilla.
Vanhempien asemaa halutaan kunnioittaa
Myös sisäministeriössä on kiinnitetty huomiota ongelmaan. Tämän vahvistaa HS:lle väkivaltaiseen radikalisoitumiseen erikoistunut kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Mankkisen mukaan asiaan ei ole haluttu puuttua, sillä "vanhempien asema on nähty niin vahvana kasvatuksessa."
Tällainen asenne juontaa juurensa jo sisällisodan aikaiseen historiaan.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo HS:lle että tuohon aikaan ei haluttu sijoittaa "punaisten" lapsia "valkoisten" perheisiin tai toisinpäin. Ongelma ratkaistiin perustamalla kuntiin lastensuojelulaitoksia, joihin tuli ammattimaisia kasvattajia.
Tämä asenne on Pekkarisen mukaan nähtävissä yhä Suomessa siten, että lapsia sijoitetaan edelleen muihin Euroopan maihin verrattuna enemmän lastensuojelulaitoksiin kuin perheisiin.
Historia näkyy hänen mukaansa myös varovaisuutena puuttua perheiden asioihin ideologiaan liittyvien syiden vuoksi.
Lakia ei ole tarpeen muuttaa
Lainsäädännön muutoksille Pekkarinen sen kummemmin kuin Mankkinenkaan eivät näe tarvetta.
Heidän mukaansa asia kuuluu enemmän lastensuojelun piiriin.
Mankkinen rakentaisi järjestelmän, jossa poliisin, Supon ja lastensuojelun välillä olisi vakiintunut yhteistyö. Hän toivoo lastensuojelulle tukea poliisista riskiarvioiden tekemiseen.
Helsingin lastensuojelusta kerrotaan, että asian tiimoilta piti olla koulutusta, mutta se peruuntui koronaviruksen vuoksi.
Radikalisoitumisen ongelma ei ole juurikaan näkynyt Helsingin lastensuojelussa joitakin yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Al-Hol nosti huolen radikalisoitumisesta
Al-Holin leiri on noussut julkisen keskustelun alle viime aikoina, kun leiriltä on ryhdytty kotiuttamaan Suomen ja muiden Euroopan maiden kansalaisia.
Näissä keskusteluissa on Mankkisen mukaan noussut esille myös se, että huostaanotto voi myös lisätä riskiä lapsen radikalisoitumisesta.
Hän muistuttaa, että lapsia voidaan tukea muillakin keinoin ja joskus on myös auttanut se että lapsi on yksinkertaisesti päässyt tavalliseen elämänrytmiin hyvään ympäristöön.