Läkähdyttävän kuumat superhelteet uhkaavat maailmaa yhä useammin, varoittaa Euroopan komission tutkimuslaitos Joint Research Center, JCR, tekemässään tutkimuksessa.
Tutkimus on julkaistu tällä viikolla ja sen mukaan yli 40 asteen helteitä voidaan saada vuosittain Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa, jos lämpötila nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin kaksi astetta. Eurooppaan vaikutukset ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin vähäisempiä. Tutkimuksen mukaan Euroopassa on 30 prosentin mahdollisuus vuosittaisiin 40 asteen helleaaltoihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lämpötiloja ja ilmankosteutta. Näiden avulla arvioitiin helteiden vaikutusta ja voimakkuutta.
Tutkimus varoittaa etenkin siitä, että jos ilmasto lämpenisi peräti neljällä asteella, niin sillä olisi merkittävämpi vaikutus. Lämpötilat voisivat nousta silloin jo yli 55 asteen, mikä on tutkimuksen varoituksen mukaan ratkaiseva lämpötila ihmisten selviytymiselle. Nämä hirmuhelteet voisivat joissain tapauksissa koetella myös itäistä Eurooppaa, mutta vaikuttaisivat nimenomaan Yhdysvaltain itärannikkoon, Kiinan rannikkoon, Intiaan ja Etelä-Amerikkaan.
Tutkimus penääkin sopeutustoimenpiteitä, jotta helteistä selvittäisiin tulevaisuudessa. Helle aiheuttaa nimittäin paljon terveysvaikutuksia ja kuolemien ennakoidaan lisääntyvän pakottavien helteiden takia.
Tällaisista helteistä saatiin esimakua Euroopassa, kun Luciferiksi nimetty helleaalto piinasi Eurooppaa tänä kesänä. Helsingin Sanomien haastatteleman Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksosen mukaan Suomikaan ei välttyisi näiltä hirmuhelteiltä.
– Jos keskilämpötila nousee neljällä asteella, on selvä, että 40 asteen helteet yleistyvät, sanoo professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.
Laaksonen kuitenkin kertoo, että neljän asteen keskimääräinen lämpötilan nousu koko maailmassa tarkoittaa Suomessa 6-8 lämpöasteen nousua. Se vaikuttaisi nimenomaan talvilämpötiloihin. Vuosittaisista helteistä olisi Suomessa vaikea puhua.
– Meillä säätilat ei mene samassa tahdissa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi tänä kesänä suihkuvirtaus on jakanut Euroopan kahtia säätyypin osalta, Laaksonen sanoo lehdessä.