Hoivaa aivojasi – ehkäiset niiden ikääntymistä!

Aivojen stimuloiminen aloitetaan heti aamulla, nimittäin ruokapöydässä. Kananmuna on oiva aamupala, vihjaa Womenshealthmag.com. Muna sisältää hermosolujen sokerinpolttoa edistävää B-vitamiinia, hermosoluja suojaavia antioksidantteja sekä omega-3 -rasvahappoja, jotka varmistavat hermoratojen toimivan maksiminopeudella.

Myös juomilla on osansa aivojen hyvinvoinnissa. Etelä-Floridan yliopistossa tehtiin vuonna 2006 tutkimus, jossa tutkittavat joivat noin desilitran verran kasvis- tai hedelmämehuja ainakin kolme kertaa päivässä. Mehunjuojilla oli 76 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin kuin heitä vähemmän juoneilla henkilöillä. Hedelmistä ja kasveista löytyy paljon antioksidantteja, jotka saattavat suojata aivosoluja taudin kenties aiheuttamilta tuhoilta, kuvaa tutkimuksen johtaja Amy Borenstein.

Kahdeksan puolentoista desilitran vesilasillista päivässä tekee hyvää. Tohtori ja kirjailija Daniel Amen muistuttaa, että aivot ovat 80 -prosenttisesti vettä, ja ilman nestettä ne eivät toimi kunnolla. Jos vesi ei maistu, lipitä vihreää teetä: yli viiden kupposen juominen päivässä alentaa psykologisen stressin kokemisen todennäköisyyttä 20 prosenttia, paljastaa tutkimus The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Tanssii aivojen kanssa

Jokainen meistä tietää, että liikunta on hyväksi keholle. Myös aivot nauttivat liikunnasta - erityisesti tanssista!

– Harvat aktiviteetit stimuloivat aivoja niin laajasti kuin tanssiminen. Se vaatii kaikkea koordinaatiosta ja organisoinnista suunnitteluun, vakuuttaa tohtori Amen.

Sama pätee itsepuolustukseen. Kummassakin lajissa harrastajan tulee hallita ruumistaan ja saada sen eri osat toimimaan symmetrisesti samaan aikaan.

Liikunnasta ei ole muutenkaan haittaa. Kolumbian yliopiston vuonna 2007 toteuttaman tutkimuksen mukaan kuntosalilla käynti saattaa auttaa uusia soluja kehittymään aivojen alueelle, joka on muistin kannalta tärkeässä osassa. Tutkijat mittasivat veren määrää aivoalueella sellaisilla aikuisilla, jotka treenasivat neljästi viikossa neljän kuukauden ajan. Tulos? Aktiivisuus auttaa synnyttämään uusia hermosoluja.

Multitasking auttaa aivoja

Jos sinulla on lista hoidettavia asioita, ota yksi käsittelyysi - ja vaihda sitten tunnin kuluttua toiseen tehtävään. Jos tunti ei riitä, varaa tehtävään lisää aikaa myöhemmin.

– Vaihtaminen projektista toiseen pitää yllä eri aivoalueiden aktiivisuutta, ja pysyt henkisesti hereillä, neuvoo UCLA:n ikääntymiskeskuksen ja Semelin muistintutkimuskeskuksen johtaja tohtori Gary Small.

Estä stressiä ja psykologista ikääntymistä nauramalla. Jopa makoisan naurun odottaminen saa stressihormonien määrän laskemaan.

Marylandin yliopistolla tutkittiin videoiden vaikutusta verisuoniin. Stressaavien videoklippien näkeminen supisti tutkittavien verisuonia, kun taas hauskojen pätkien näkeminen laajensi niitä jopa 22 prosenttia.

Joskus piuhat kannattaa laittaa myös solmuun: Brain and Cognition-lehdessä julkaistiin vuonna 2005 tutkimus, jonka mukaan 40-59 -vuotiaan viettämästä ajasta jokainen tunti television edessä lisäsi riskiä sairastua Alzheimerin tautiin hieman yli prosentin. Psykologi, biologi ja tohtori Aric Sigman suosittaa maksimaaliseksi töllötysajaksi kahta tuntia. Hän ehdottaa lisäksi lukupiiriin liittymistä: sosiaalisten suhteiden lisäksi tarinat ja lukemisesta saatu informaatio stimuloivat aivoja.

Myös uuden kielen opiskelu avittaa aivoja: Toronton yliopisto selvitti vuonna 2007 tutkimuksessaan, että monikieliset vanhukset saivat pidettyä dementian pahimmat vaikutukset loitolla neljä vuotta kauemmin kuin vain yhtä kieltä puhuvat.

Unta palloon

Kun päivän aktiviteetit ovat ohitse, onkin aika aloittaa aivoystävälliset iltatoimet! Muista siis puhdistaa hammasvälisi. Puhdistamattomista hampaista bakteerit saattavat levitä verenkiertoon. Lisäksi yli 6500:tta aikuista tarkkailleessa brittitutkimuksessa havaittiin, että ienvaivoista kärsivillä myös henkiset toiminnot kokevat kolauksen.

Harvardin lääketieteellisen koulun vuoden 2007 tutkimuksessa huomattiin, että runsas uni auttaa pitämään mielen virkeänä. Tutkijat havaitsivat, että aivot kokoavat erillisiä tiedonmuruja ja kehräävät niistä loogisia kokonaisuuksia sillä aikaa, kun nukut. Seitsemän tunnin yöunet kannattavat, sillä tämän verran uinuneiden aivot toimivat aktiivisemmin kuin vähemmän nukkuneiden.

Liity Helmen Lukupiiriin!

MTV3/Helmi/Maria Aarnio

Kuvat: Shutterstock

Lähde: Womenshealthmag.com