Hoitajalakossa koettiin yllättävä käänne, kun hoitajajärjestöt Tehy ja Super ilmoittivat tämän viikon keskiviikkona alkavaksi suunnitellun lakon perumisesta. Lakon sijasta luvassa on järeämpiä toimia. Nyt puhutaan jopa joukkoirtisanoutumisista.
Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelukeinona raju ja harvinainen. Joukkoirtisanoutumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että työntekijät irtisanoutuvat joukolla painostustarkoituksessa.
Suomesta löytyy vain muutama tapaus viimeksi kuluneen puolen vuosisadan ajalta. Keinona se tai sen uhka toimii julkisen puolen aloilla, joilla on työvoimapulaa. Kuten esimerkiksi sairaanhoidossa.
Ja kuinka ollakaan, viimeksi joukkoirtisanoutumisella Suomessa on uhannut Tehy vuonna 2007. Palautetaanpa mieliin, miten homma tuolloin eteni.
Suomi järisi
”Suomi järisi, kun tehyläiset taistelivat syksyllä 2007”, otsikoi Tehy-lehti työtaistelusta kertovassa jutussaan vuonna 2017.
Jutussa muistellaan, miten pitkien ja tuloksettomien palkkaneuvottelujen jälkeen aseeksi kaivettiin naftaliinista harvinainen joukkoirtisanoutuminen. Sen uskottiin tehoavan, koska valtion sairaanhoitajat olivat käyttäneet sitä menestyksellä jo vuonna 1955.
Lisäksi ”tähdet olivat Tehylle oikeassa asennossa”, juttu kertoo. Maan taloudellinen tilanne oli hyvä. Eduskuntavaaleissa ”Sari Sairaanhoitaja” seikkaili vaalimainoksissa ja sosiaali- ja terveydenhuolto oli yksi vaalien tärkeimmistä teemoista. Kokoomus lupaili hoitajille 500 euron palkankorotusta.
Tehyläiset olivat Tehy-lehden mukaan palkkakehitykseensä kypsiä ja valmiita toimimaan. Takana oli vankka kansan tuki.
Salainen operaatio - tiheästi tehyläisiä
Tehy-lehden mukaan lokakuussa 2007 vajaan viikon aikana joukkoirtisanoutumislistoille kertyi 12 800 nimeä. Operaatio pysyi hienosti salassa – tieto ei vuotanut mediaan. Lisäksi niin sanotussa toisessa aallossa listoille nimensä kirjoitti 3 700 hoitajaa.
Joukkoirtisanoutumiset kohdistettiin yksiköihin, joissa oli tiheästi tehyläisiä. Esimerkiksi Lapin keskussairaalan teho-osastolla työskenteli tuohon aikaan 34 sairaanhoitajaa, mutta irtisanoutuneita oli 36, koska osa virkavapailla olevista halusi mukaan.
Tehy-illat ympäri maata vetivät väkeä ja yhteishenki oli vahva.
Sitten tuli potilasturvalaki, jonka eduskunta sääti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan potilasturvallisuus ajoi itsemääräämisoikeuden yli.
Irtisanoutuminen oli laitonta. Tehyläiset kutsuivat lakia orjatyölaiksi.
Rahat tai henki
Painostus kuitenkin toimi ja sopuun päästiin – ihan viime metreillä. Joukkoirtisanoutuneiden viimeinen työpäivä olisi ollut maanantai 19. marraskuuta vuonna 2007. Sopimus hyväksyttiin samana päivänä.
Siitä, kuinka paljon tehyläisten palkat nousivat, on kiistelty. Hyvä arvio on 16 - 18 prosenttia nelivuotisella sopimuskaudella.
Kiistelty on myös lakosta ja sen merkityksestä. Sopimuksen syntymisen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen kritisoi vahvasti Tehyn toimintaa. Vanhasen mukaan hoitajat olisivat voineet joutua henkilökohtaiseen vastuuseen potilasturvalain perusteella, jos ihmisiä olisi menehtynyt työtaistelun aikana, ja Tehyn olisi pitänyt varoittaa jäseniään siitä.
Vanhasen mielestä työmarkkinajärjestöt eivät saa uhata kansalaisten henkeä. Tehyn mukaan hoitajat taas olivat vastuussa vain ollessaan töissä, eivät silloin, kun he ovat irtisanoutuneet.
Joidenkin arvioiden mukaan ”Sari Sairaanhoitajan” saama suuri palkankorotus johti laajalti työmarkkinoilla korkeisiin palkankorotuksiin juuri finanssikriisin alla, mikä pahensi kriisiä.
Huhtikuussa 2008 Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola kertoi, että häntä ärsyttää kokoomuslaisten väite siitä, kuinka puolue ”hoiti” tehyläisille ”historialliset” korotukset. Hänen mielestään oli ennenkuulumatonta, että poliitikot väittivät tehyläisten neuvottelemaa palkkaratkaisua omaksi ansiokseen.
Sittemmin moni tehyläinen on noussut valtakunnan politiikkaan. Esimerkiksi Jaana Laitinen-Pesola, joka toimi Tehyn puheenjohtajana vuosina 1997–2013, työskenteli yhden kauden arvostelemansa kokoomuksen kansanedustajana.