HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti ottaa vastuun epäonnistuneista sopimusneuvotteluista – "Tänä vuonna on ollut montaa kertaa tilanne, etten ole saanut ykkösvaihtoehtoa"

Alkukauden vaikeuksien keskellä seura teki Riihilahden mukaan kaikkensa, jotta kelkka kääntyisi. Tulokset tai tulevaisuudennäkymät eivät muuttuneet. Lehkosuon lähtö oli selviö.

HJK:n tavoite isossa kuvassa on ollut jo pitkään olla pohjoismainen suurseura. Tavoitteesta ei ole tingitty vaikean kauden keskellä.

– Hyvän seuran merkki on, ettei se hötkyile yksittäisten tulosten kanssa, Riihilahti sanoo MTV Urheilulle.

LUE MYÖS: Huuhkajien runkopelaaja siirtyy ensi kaudeksi HJK:hon!

Kaikilla on HJK:sta ja sen tilanteesta omat mielipiteet, mutta toimitusjohtajan mukaan seurassa katsotaan vain "raakoja faktoja ja kylmiä totuuksia".

– Katsomme asioita, joita olemme tehneet, mitä on edessä ja mikä kilpailuetumme on. Meillä on paras tilanne, mitä tässä seurassa on koskaan ollut.

HJK toi tälle kaudelle seitsemän uutta pelaajaa. Käänteentekevien ulkomaalaispelaajien löytäminen vuosittain on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Esimerkiksi Marco Bueno ja Harmeet Singh eivät ole olleet toivottuja vahvistuksia HJK:lle.

– Ensinnäkään, mielestäni ei saa koskaan erotella kenenkään kansallisuutta. Meillä on vain pelaajia ja ihmisiä. Sellaisina heitä käsittelemme, Riihilahti sanoo.

– Meille tuli seitsemän uutta pelaajaa, ja yleensä se menee niin, että osa onnistuu paremmin kuin toiset. Kautta on kuitenkin jäljellä ja teemme paljon töitä jokaisen pelaajan kanssa. Toivomme tietenkin, että profiilipelaajamme todistavat kentällä, mitä varten he ovat täällä.

LUE MYÖS: HJK maksoi hurjan summan RoPS:n luotsista

Riihilahden mukaan seuran strategiaan kuuluu, että myös nuoret pelaajat ottavat hankintojen edestä paikkoja kokoonpanossa. Tällä kaudella ilmiötä ovat edustaneet esimerkiksi Lassi Lappalainen, Kaan Kairinen ja 17-vuotias Santeri Väänänen.

HJK:ssa pelaajahankinnat eivät ole yhden tai kahden henkilön päätöksen alaisuudessa.

– Meillä on neljästä kuuteen ihmistä, jotka tekevät teknisen analyysin. Päävalmentaja tekee viime kädessä päätöksen, kenen kanssa edetään. Minun tehtäväni on neuvotella sopimukset, Riihilahti kuvailee prosessia.

– Tänä vuonna on ollut monta kertaa tilanne, etten ole saanut ykkösvaihtoehtoa. Pelaaja ei ole joko halunnut tulla Suomeen tai on ollut liian kallis. Se on silloin minun vastuullani, etten ole onnistunut neuvottelemaan. Teknisen analyysin tekevät tietysti ihmiset, jotka ymmärtävät jalkapallosta. Meillä on kuitenkin aina ollut periaate, että päävalmentaja lopulta tekee päätöksen, haluaako hän tehdä pelaajan kanssa töitä.

Riihilahden mukaan HJK:n perinteet velvoittavat sen pelaamaan aina mestaruudesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mestaruus on tullut kahdeksan kertaa.

– Meillä on organisaatio, joka tekee itse jokaisen resurssin. Meille ei tule mitään annettuna keneltäkään yksittäiseltä ihmiseltä. Olemme tehneet näiden resurssien eteen kovasti töitä ja se on pelkästään tämän organisaation ansiota, Riihilahti sanoo. 

– Pidämme huolta siitä, että kilpailuetumme säilyy. Joskus voimme hävitä yhden ottelun tai kauden, kunhan emme häviä kilpailuetua. Tässä asiassa olemme olleet pitkäjänteisiä ja fiksuja.

Hankintojen haastavuus

Mainittujen laadukkaiden ulkomaalaispelaajien hankkiminen on Suomessa vaikeaa. Toimitusjohtaja myöntää markkinoiden realiteetit.

– On ehkä selvää, kun jalkapalloilija syntyy mihin maahan tahansa, hänen lopullinen unelma ei ole pelata Veikkausliigassa. Me olemme väliporras, joka mahdollistaa seuraavan askeleen. Emme pysty sarjalla ketään houkuttelemaan, emmekä varmasti taloudellisilla resursseilla. Kaikilla eurocup-vastustajillamme on käytännössä moninkertainen budjetti meihin verrattuna, Riihilahti muistuttaa.

– Meidän on tiedettävä, että pelaajat tulevat meille oikeista syistä. Heillä on oltava mahdollisuus mennä eteenpäin. Jatkossa toivon, että omat nuoret suomalaiset pelaajamme ovat niin hyviä, että aiemmin mainitun merkitys vähenee.

HJK ei tule Riihilahden mukaan jatkossakaan välttymään virheiltä pelaajahankinnoissa, sillä seura on ravintoketjussa asemassa, josta ei ole mahdollista hankkia valmista pelaajaa.

Seuran kannattajat ovat aika ajoin vaatineet myös perinteisen urheilutoimenjohtajan pestin palauttamista.

– Urheilutoimenjohtomme on järjestetty niin, ettei se ole yksittäisten ihmisten varassa. Urheiluseura ei ole sellainen laji, jota pitäisi titteleillä ohjata. Meillä on selkeästi urheilujohtoryhmän vetäjä, joka katsoo, että homma toimii isossa kuvassa. Minä katson, että seura toimii isossa kuvassa. On myös muistettava, että lopulta on aina kuunneltava päävalmentajan tarpeita.

Viimeisimpinä HJK:hon ovat saapuneet Erfan Zeneli, William Parra, Sekou Camara, Victor Luiz sekä Tim Väyrynen. Kymppipaikalle Riihilahden mukaan on kuitenkin etsintä vielä käynnissä.

– Valmennuksella on toive syöttävästä kymppipaikan pelaajasta, joka rytmittää pallollista peliä. Se on ollut selkeä valmennuksen toive, jolloin me muut teemme niin paljon töitä, että sellainen löytyy, Riihilahti takaa.