Hetemäen exit-ryhmän toinen raportti: Koronaepidemian toiseen aaltoon on varauduttava päätöksentekorakenteissa jo nyt

Raportin mukaan epidemian väistyttyä pitää tarkastella laajemmin lainsäädännöllistä ja huoltovarmuuden kokonaisuutta, jotta kriisin aikana opittua saadaan käyttöön.

Raportin mukaan yhteiskunnan varautuminen on toteutunut pääosin hyvin, mutta parantamisen mahdollisuuksia on ilmennyt.
Hallitus keskustelee tänään ylimääräisessä iltakoulussa raportista.

Velkasuhteen vakautus vaatii seitsemän miljardia euroa

Raportissa katsotaan, että yhteiskunnan tuki ja toiminta koronakriisissä voidaan jakaa kolmeen toisiinsa lomittuneeseen vaiheeseen. Kun epidemia on saatu pysyvästi hallintaan, alkaa jälleenrakennuksen aika, jolloin huolehditaan muun muassa pitkän aikavälin tavoitteista ja palautetaan julkinen talous kestävälle uralle.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista seitsemällä miljardilla eurolla.

– Jos velkasuhteen vakauttamista tavoiteltaisiin pelkällä työllisyyden kasvulla, tulisi työllisyystoimien kasvattaa työllisyyttä 240 000 hengellä ilman, että toimet kasvattaisivat julkisia menoja, raportissa sanotaan.

Lue myös: Synkkä koronakevät vaihtui kesäksi: Näin Suomi muuttui yöllä, kun rajoituksia purettiin – ravintolat auki, omia juhlia saa pitää, harrastuspaikat aukeavat...

Työryhmä katsoo, että julkisen talouden kestävyyden turvaaminen oikeudenmukaisella tavalla vaatii suuren määrän rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden vahvistamisen tarve on kuitenkin niin suuri, että rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan suoria sopeutustoimia, kuten menosäästöjä tai veronkorotuksia.

– Mitä vähemmän rakenteellisia uudistuksia pystytään tekemään, sitä suuremmaksi kasvaa suorien sopeutustoimien tarve, raportissa katsotaan.

Jälkihoidossa katse suunnattava erityisesti nuoriin

Jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiassa pitää raportin mukaan huomioida hallitusohjelman tavoite sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta pitkällä aikavälillä.

– Taloudellisesta näkökulmasta jälkihoitotoimien pitää olla väliaikaisia ja sellaisia, että ne parantavat talouden tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä, raportissa katsotaan.

Samaan aikaan työryhmän mukaan jälkihoidon on edistettävä ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemista ja toimien tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta kotimaassa: Suomessa 6885 vahvistettua tartuntaa – rajoituksien purku alkoi tänään

Raportin mukaan kriisin jälkihoidossa täytyy kiinnittää huomioita erityisesti nuorten työllistymiseen ja hyvinvointiin, sillä talouskriisit iskevät usein ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin.

Myös eri väestöryhmät pitää ottaa jälkihoitovaiheessa huomioon, sillä koronaepidemian vaikutukset eivät kohdistu väestöön tasaisesti.
Työryhmä lisää, että on erityisen tärkeää edistää suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla ja globaalisti, sillä Suomi on avoin ja ulkomaan kaupasta riippuvainen talous.

Työryhmän mukaan kasvutavoitteiden rinnalla on arvioitava tarvetta sellaisiin taloutta ja yrityksiä tukeviin toimiin, joiden lähtökohtana on palvelutuotannon säilyttäminen niissä osissa Suomea, joissa se erityisesti on uhattuna.