Henkirikosten korvaukset jäävät usein saamatta

Vain harva henkirikosten uhrien omaisista saa oikeuden määräämät korvaukset henkisistä kärsimyksistä. Syynä tähän on se, että usein tekijältä ei löydy rahaa, eikä valtiokaan maksa niistä kuin pienen osan. Laki läheisten kärsimyskorvauksista tuli voimaan kolme vuotta sitten.

MTV:n uutiset selvitti miten laki on toiminut. Ikävä kyllä vain harva omainen on saanut ne korvaukset, jotka oikeus on hänelle määrännyt.

Syynä tähän on se, että usein henkirikoksen tekijältä ei rahaa löydy, joten korvauksia ei tule. Lain mukaan tällaisessä tilanteessa valtio tulee apuun, mutta laki on tiukka.

Vaikka oikeudessa olisi määrätty kohtuulliseksi korvaukseksi satatuhatta markkaa, valtio maksaa maksaa korkeintaan 20 000 markkaa, eli nykyrahassa vajaat 3400 euroa.

- Maksimisumma on asetettu laissa. Sen yli ei valtionkonttori ei voi mennä, sanoo lainsäädäntöneuvos Antti T. Leinonen oikeusministeriöstä.

Näin valtiokonttori on korvauksia läheisille maksanut: Vuonna 1999 maksettiin yksi korvaus. Summa oli maksimi eli 20 000 markkaa. Vuonna 2000 korvaustapauksia oli 14 ja keskimäärin summa oli vähän yli 17 000. Viime vuonna korvauksia maksettiin 32 henkilölle, mutta keskiarvo aleni runsaaseen 13 000 markkaan.

Oikeuden päätösten mukaan omaiset oli näissä tapauksissa oikeutettu 10 000 - 150 000 markan korvauksiin.

- Tässä on kyse kahdesta kokonaan eri asiasta. Yksi asia on se, mitä rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan vahingonkorvauslain mukaan. Kokonaan toinen asia on taas se, mitä valtio tai vakuutuksen antaja tai vastaava taho on velvollinen korvaamaan tai miten sen tulee osallistua korvauksen maksamiseen. Näiden kahden täysin erilaisen järjestelmän erillään pitäminen on hyvin tärkeää, Leinonen perustelee.

Oikeusministeriössä ei ole suunnitelmia valtion 20 000 markan korvausrajan nostamiseksi.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat