Henkilökohtainen turvasuunnitelma on estänyt vakavia henkirikoksia

Parisuhdeväkivallan ehkäisyssä on saatu hyviä tuloksia tekemällä uhreille henkilökohtaisia riskikartoituksia ja turvasuunnitelmia. Valtakunnallisesti  väkivaltakierre on saatu katkaistua neljässä tapauksessa viidestä.

Poliisin arvion mukaan viranomaisten uusi työmenetelmä on estänyt vakaviakin henkirikoksia.

- Se on hengenvaarallista perheväkivaltaa, joka voisi uusiutua ilman tätä työtä, muistuttaa rikoskomisario Antti Arponen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Uhrin annettava lupa

Hyvät tulokset on saavutettu Englannista lähtöisin olevalla Marak-riskinarviointimenetelmällä, jossa parisuhdeväkivallan uhrin tilanne selvitetään tarkalla kyselyllä. Jos riski väkivallan jatkumisesta on korkea, uhri antaa laajalle viranomaisjoukolle luvan tutkia omia tietojaan.

- Sitten pidetään Marak-kokous, jossa uhrille tehdään turvallisuussuunnitelma väkivaltakierteen lopettamiseksi.

Marak-menetelmä on käytössä 11 alueella. Toiminta alkoi vuonna 2011 Oulussa, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä. Viime vuonna selvästi eniten käsiteltyjä tapauksia oli Joensuun alueella. Nyt toimintamalli on laajentumassa monille muillekin seutukunnille.

Riskiarviointi avaa silmät

Esimerkiksi Joensuussa tapausten arviointiin osallistuu toistakymmentä viranomaista, joita on myös koulutettu seulomaan väkivaltatapaukset esille vaikkapa tavallisen toimeentulotukihakemuksen tekemisen yhteydessä. Joensuun seudulla jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä väkivallan uusiutuminen on voitu estää.

Moni uhri on kuitenkin häkellyttävän tottunut lyömiseen.

- Marak-lomakkeen täyttäminen on uhrille silmiä avaava kokemus. Hän siinä hetkessä ensimmäisen kerran ymmärtää, minkalaista se hänen elämänsä on ollut ja miten suuressa vaarassa hän ja kenties lapset ovat olleet, kertoo Joensuun kaupungin sosiaalityöntekijä Hanna Myllylä.

Joensuun Marak-työryhmässä on keskimäärin 15 viranomaista tekemässä arvioita uhrin tilanteesta. Paikalla ovat esimerkiksi sosiaalipäivystys, lastensuojelu, turvakoti, eri terveysviranomaiset, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut, rikosuhripäivystys, kriisikeskus, perheasiain neuvottelukunta ja poliisi.

- En ole missään muussa asiassa kohdannut näin suurta motivaatiota viranomaisten kesken, Myllylä iloitsee.

Synkkiä tarinoita

Perheväkivalta paljastuukin usein aivan arkisen asianhoidon yhteydessä. Esimerkiksi asuntoa tai sosiaalietuutta haettaessa.

- Henkilö on voinut olla vuosia esimerkiksi terveyskeskusten asiakkaana, mutta parisuhdeväkivalta ei ole tullut esiin. Nyt viranomaisia on koulutettu löytämään nämä tapaukset.

Arkipäivän saldo on murheellista kerrottavaa. Viranomaisten eteen tulee paljon vaikeita väkivaltatapauksia. Piina on jatkunut usein vuosia ja uhrille on aiheutunut murtumia ja muita vaikeita vammoja.

- Usein näissä tapauksissa ovat lisäksi lapset mukana, Myllylä huokaa. 

Lue myös:

    Uusimmat