Lähisuhdeväkivallan sovittelua on kritisoitu jo vuosia – kokenut sovittelija kertoo, mitä tapaamisissa todella tapahtuu: "Iso väliintulo"

6:34
Sovittelija kertoo, mitä lähisuhdeväkivallan sovittelussa tapahtuu.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa rikos- ja riita-asioiden sovittelua halutaan vahvistaa, jotta oikeudenkäyntimäärät vähenisivät. Naisjärjestöjen keskusliitto puolestaan haluaa lopettaa lähisuhdeväkivallan sovittelun ja lisätä sen sijaan tukipalveluita.

Lähisuhdeväkivallan vapaaehtoissovittelija Merja Svensk Helsingin sovittelutoiminnasta tapaa työssään ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä koskaan puhuneet kunnolla keskenään ennen sovittelutilanteeseen päätymistä.

Osapuolet ovat keskenään läheisessä suhteessa olevia henkilöitä, kuten entisiä kumppaneita, pariskuntia, sisaruksia tai aikuinen lapsi ja vanhempi.

– Sellainen vakava puhe omista toiveista ja pettymyksissä, sitä ei ole ollut vuosiin, joskus jopa vuosikymmeniin. Ja se käydään siellä sovittelutoiminnan huoneessa, Svensk kertoo.

Sovittelu on "iso väliintulo"

Svensk kertoo kohdanneensa vuosien aikana "hyvin tavallisia perheitä", jotka eivät olisi aiemmin välttämättä voineet kuvitellakaan, että heidän perheessään tulisi olemaan lähisuhdeväkivaltaa. Tilanteiden kärjistymisessä mukana ovat usein alkoholi ja erilaiset elämäntilanteiden paineet, kuten työttömyys tai liian suuri työmäärä.

Svensk kuvaa, että sovittelu on iso väliintulo, joka voi mahdollistaa muutoksen osapuolten elämään ja heidän väliseensä suhteeseen.

– Silloin ihmisten on istuttava alas, pysähdyttävä ja kuunneltava toinen toisiansa. Kuultava, miten teko on vaikuttanut, miltä se on tuntunut, miltä se on tuntunut tekijästä ja mitä siitä ajatellaan, Svensk kertoo.

Sovittelusopimus ei ole vaadittava päämäärä

Svensk korostaa, että sovittelussa varmistetaan aina osapuolten vapaaehtoisuus osallistua sovitteluun niin, ettei kukaan toimi esimerkiksi painostuksen alaisena. Osapuolille korostetaan myös sitä, että sovittelun voi halutessaan keskeyttää missä vaiheessa vain.

Hänen mukaansa sovittelusopimus ei ole "päämäärä, johon painetaan silmät kiiluen". Aina sovittelusopimusta ei synny tai osapuolet tekevät osasopimuksen. Tärkeintä on kuuntelu ja tapahtuneesta puhuminen.

– Voi olla, ettei voi antaa anteeksi mutta voi suostua esimerkiksi korvauksiin.

Svensk kertoo, että sovittelusopimus syntyy vain, mikäli osapuolet sitä haluavat. Sopimuksesta huolimatta asia voi päätyä käräjäoikeuteen. Syyttäjä tekee asiassa viimeisen päätöksen

Svensk kertoo, ettei hän ole koskaan sovitellut tapausta, jossa väkivalta olisi ollut toistuvaa. Hän kertoo, että joskus erillistapaamisessa on tullut esille vuosien takainen tapahtuma, jossa sovittelussa uhrin asemassa oleva on silloin ollut tekijä.

– Uskon, että se (väkivallan toistuvuus) olisi kerrottu jo poliisikuulusteluissa. Ja viimeistään se olisi kerrottu sovitteluohjaajalle. Ja nämä kaksi toppaavat jo sen, että sovittelutoiminta ei ole taho, joka ottaa tällaisen jutun käsiteltäväksi, Svensk kertoo.  

Lähisuhdeväkivaltaa sovittelevat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset.

Sovittelu ei lopeta väkivaltaa kaikissa tilanteissa

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumista ja sovittelun rajaamista lainsäädännöllä. Liiton verkkosivuilla sanotaan, että sovittelun käyttö estää naisten ihmisoikeuksien toteutumisen ja kuvastaa näkemystä, jonka mukaan lähisuhdeväkivalta on rikoksena lievä.

Liiton kokemus on, ettei sovittelu lopeta väkivaltaa kaikissa tilanteissa.

Liiton viestinnän asiantuntija Heli Laakkonen näkee, että muutosta tilanteeseen voisi saada sovittelun lopettamisen lisäksi väkivallan ehkäisyä edistävällä lailla. Hänen mukaansa väkivaltatyöhön liittyvät palvelut ovat Suomessa tällä hetkellä lähinnä kansalaisjärjestöjen vastuulla, eikä niitä ole tarpeeksi.

Laakkonen kertoo, että tukipalveluiden kehittäminen tukisi myös väkivaltaa kokeneen lähtemistä oikeusprosessiin.

– Oikeusprosessi on tosi raskas ja moni ei siihen halua ihan ymmärrettävästi lähteä.

– Minä ajattelen, että jos halutaan tukea väkivallan kokijoita ja tekijöitä ja lopettaa väkivalta, niin palveluita pitäisi lisätä joka tapauksessa, ihan irrallisena siitä oikeusprosessista, Laakkonen kertoo.

Lähisuhdeväkivalta:

  • Naiset kokevat huomattavasti enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin miehet.
  • Naiset kokevat enemmän etenkin fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä vainoa.
  • Naisiin kohdistuva fyysinen parisuhdeväkivalta tuo 150 miljoonan euron lisäkustannukset terveys- ja oikeuspalveluille vuosittain.
  • Kaikista sovitteluun ohjatuista asioista lähisuhdeväkivaltarikoksia oli 18,6 % vuonna 2021.
  • Lähisuhdeväkivalta on yleisen syytteen alainen rikos, jolloin aloitteen sovittelusta voi tehdä vain poliisi tai syyttäjä.

Osa Naisjärjestöjen Keskusliiton kritiikistä kohdistuu henkisen väkivallan tunnistamiseen. Esimerkiksi parisuhteessa on voinut olla jo pitkään jatkunutta hienovaraista henkistä väkivaltaa, manipulointia ja painostusta, joita väkivaltaa kokenut ei aina osaa itse sanoittaa tai tunnistaa joskus jopa vuosikymmeniä jatkuneessa suhteessa.

Laakkosen mukaan vapaaehtoissovittelijoiden puolueettomuus ja oletus osapuolten tasavertaisuudesta sovittelutilanteessa eivät tue uhrin oikeutta saada riittävää tukea.

– Sovittelijat varmasti pyrkivät olemaan puolueettomia. Mutta väkivaltaa kohdannut ihminen voi kokea, että siinä ollaan häntä vastaan. Hän tarvitsisi siinä sellaista erityistä tukea, koska se ei ole tasavertainen tilanne, Laakkonen kertoo.

Naisjärjestöjen kokemus: todellisuus poikkeaa sovittelun suosituksista

Laakkosen mukaan todellisuus poikkeaa joskus lähisuhdeväkivallan sovittelun suosituksista. Hänen kokemuksensa mukaan myös toistuvaa väkivaltaa on ohjattu viime vuosina sovitteluun.

– Voi olla, että väkivallan laajuus ei selviä sovittelijoillekaan. Se, että joku ei kerro siitä asiasta, voi tarkoittaa, että väkivallan tekijä painostaa suorasti tai epäsuorasti. Juuri se henkinen väkivalta on sellainen keino, että sillä voi tosi hienovaraisestikin viestittää, mitä toisen kuuluu tehdä, Laakkonen kertoo.

Laakkosen kokemukset ovat muutamalta viime vuodelta, kun hän työskenteli Naisten linjalla, jossa tuetaan ja autetaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia ja tyttöjä.

Helsingin sovittelutoiminnan sovittelija Merja Svenskin mukaan sovittelun osapuolille korostetaan, että sovittelu on vapaaehtoista ja sen saa keskeyttää milloin vain.

Laakkosen mukaan tämä ei kuitenkaan aina välttämättä toteudu.

– Minulla on ollut sellaisia asiakkaita aiemmassa työssäni, jotka eivät ole tienneet, että se on vapaaehtoista tai että sen saa keskeyttää, kun poliisi tulee kertomaan, että tällainen sovittelu olisi nyt hyvä juttu, hän kertoo.

Aiempaa suurempi tutkimushanke sovittelun kehittämistä varten

Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on meneillään tutkimushanke, jossa kartoitetaan uhrien ja tekijöiden kokemuksia sovitteluprosessista sekä sen vaikutuksista heidän elämäänsä ja väkivallan mahdolliseen päättymiseen. Hankkeen toteuttavat Kuntoutussäätiö ja Maria Akatemia. 

Tutkimuksella selvitetään myös sovittelutoimistojen työtä sovittelun osapuolten palveluohjauksessa ja mahdollisten sovittelusopimusten toteutumisen seurannassa.

Kuntoutussäätiön johtaja Riikka Shemeikka kertoo, että käytössä on aiempaa suurempi aineisto, jossa hyödynnetään THL:n sovittelusta kerättyä rekisteriaineistoa. Hankkeen tarkoituksena on tukea valtioneuvoston päätöksentekoa ja tuottaa lisätietoa lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelun kehittämistyötä varten.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja