Helsinkiläinen Leena on yksi Suomen pienituloisista naiseläkeläisistä – naisen eläke-euro yhä 80 senttiä: "Usein joutuu harkitsemaan rahankäyttöä"

2:05
600 000 suomalaisen eläke nousee hieman.

Naisten eläkkeet ovat noin viidenneksen pienempiä kuin miehillä, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön tuottama raportti. Ero selittyy naisten alhaisemmalla ansiotasolla. Pienituloinen eläkeläinen jää helposti yksin kotiin, syö huonommin, eikä pääse kuntoutusmatkoille, kertoo MTV Uutisten haastattelema Leena Vilonen Kontulan eläkeläiset Ry:stä.

Päälle seitsemänkymppinen Leena Vilonen on lapseton, yli 40 vuotta toimistotöissä ollut helsinkiläinen eläkeläinen. Tästä huolimatta hänen nettoeläkkeensä on noin 1 400 euroa, josta yli puolet menee asumiseen Kivikon kaupunginosassa Koillis-Helsingissä.

– En kuulu kaikkein niukkatuloisimpiin, mutta kyllä minunkin asemassani joutuu usein harkitsemaan rahankäyttöä. Vaatteista ja ruuasta pitää toisinaan tinkiä.

Hän pitää itseään kuitenkin aktiivisena ja hyväkuntoisena ihmisenä. Vilonen toimii Kontulan eläkeläiset Ry:ssä, jonka kautta hän on päässyt kohtaamaan monenlaisia ikäihmiskohtaloita.

– Arvelisin, että meidän yhdistyksessämme valtaosa on melko pienituloisia. Ihmiset elävät sillä rajalla, että he juuri ja juuri pärjäävät.

Rahasta pitäisi puhua enemmän

Silti rahasta on Vilosen mukaan ikäihmisten keskuudessa harvoin puhetta. Hän arvelee, että sitä pidetään liian yksityisenä asiana – rahahuolet eivät kuulu muille.

– Kyllä minusta rahasta pitäisi voida puhua enemmän. Avoin keskustelu on aina hyvästä, ja sen avulla näitä tasa-arvoasioitakin voisi tuoda paremmin julkisiksi.

Fakta kuitenkin on, että vakavaraisten eläkeläisten elämä on usein helpompaa. Pienituloiset jäävät paitsi huvista sekä hyödystä: tyhjällä kukkarolla ei tehdä edes kotimaanmatkoja saati päästä lääkäriin.

– Kuntoutuslomat kotimaisissa lomakeskuksissa ovat ikäihmisille tärkeitä niin sosiaalisuuden kuin terveydenkin kannalta. Mutta nekin maksavat helposti useita satoja.

Köyhä eläkeläinen jää helposti kotiin, koska pelkkä bussilippukin voi tehdä budjettiin loven.

– HSL:hän teki sen uudistuksen, että eläkeläiset saavat matkata puoleen hintaan yhdeksän ja kahden välillä, mutta se on kyllä yhtä tyhjän kanssa! Aikaikkuna on lopulta aika pieni.

Hän tuhahtaa piikikkäästi, että ehkä päiväsajan halvemmalla lipulla pyritään pitämään mummot ja papat poissa kiireisten kaupunkilaisten tieltä. He kun ovat noihin aikoihin töissä.

Raha tuo paitsi sosiaalisuutta, myös terveyttä ja turvaa

Tiukilla elävä seniori säästää helposti myös ruuasta. Se on Vilosen mukaan huono ratkaisu, sillä terveellinen ruoka on ikäihmisen hyvinvoinnin a ja o.

– Kyllä minäkin osaisin ostaa terveellistä ja hyvää ruokaa, mutta aina siihen ei ole varaa. Helposti sortuu halvempaan tuotteeseen, joka ei ole aina yhtä terveellinen.

Epävarmuutta tuo myös heikosti saavutettavissa oleva julkinen terveydenhuolto. Vilonen sanoo, etteivät monet seniorit koe olevansa turvassa hoidon suhteen.

– Harvalla meistä pienituloisista on minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä yksityisen hoidon piiriin.

– Mutta aina ei yksityisiinkään voi luottaa, vaikka olisi pesämunaa, hän jatkaa ja viittaa viime talven vanhustenhuoltoskandaaleihin.

Tasa-arvokysymys unohdettu eläkkeissä

Suomalaisten eläkeläisten tasa-arvo-ongelmasta ei julkisessa keskustelussa juuri hiiskuta. Ministeriön raportti paljastaakin, että Suomen eläkekuilu on Euroopan unionissa keskitasoa.

Sukupuoliero on pienempi kuin vaikkapa Ruotsissa, mutta huomattavasti korkeampi kuin Tanskassa. Siellä tasoerot ovat alle 10 prosentin luokkaa.

– Tuntuu, että eläkeasioissa julkiseen keskusteluun mahtuu yksi aihe kerrallaan, tokaisee Noora Järnefelt, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija. Hän on yksi raportin kasaajista.

– Nyt on puhuttu enemmän koko eläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä, jota yritettiin parantaa eläkeiän nostamisella.

Samaa mieltä on myös eläkeaktiivi Leena Vilonen.

– Kyllä naiset on tässä eläkekestelussa aivan unohdettu, hän puuskahtaa.

Hän viittaa samoihin osatekijöihin kuin raportissakin: lyhyemmät urat, matalampi koulutus, äitiys.

– Onneksi nuoremmilla sukupolvilla tämä ero näyttäisi tasoittuvan! Heillä on paremmat kouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuudet, se on hieno asia.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja