Tiesitkö, että Helsinki-Vantaan lentokentällä on enemmän kiitoteitä kuin Heathrow’lla? Entä miten päätetään, mitä kiitoteistä käytetään? Lue Finavian kokoamat mielenkiintoiset faktat suomalaisten kotikentästä.
1. Helsinki-Vantaalla on enemmän kiitoteitä kuin Lontoon Heathrow’lla
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä. Kiitotiet 1 ja 3 kulkevat samansuuntaisesti ja kiitotie 2 poikittain.
Jokainen kiitoradoista on noin kolme kilometriä pitkä ja tasan 60 metriä leveä. Viimeisimpänä käyttöön otettiin kiitotie numero 3 vuonna 2002.
Kolme kiitotietä on itse asiassa varsin tavallinen määrä saman suuruisilla lentokentillä Euroopassa. Esimerkiksi Tukholman Arlandan lentokentällä ja Kööpenhaminan Kastrupissa on kummassakin myös kolme kiitotietä.
Sen sijaan Lontoon Heathrow tulee toimeen vain kahdella kiitotiellä. Amsterdamin Schipholin kentällä kiitoteitä on peräti kuusi. Määrä riippuu yleensä paikallisista sääolosuhteista ja melurajoitteista.
2. Kiitoteiden käytössä pitää miettiä tuulta ja melua
Kiitoteillä on otettava huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet, sillä koneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Lähtevän ja saapuvan liikenteen kiitoradat valitaan aina yhdessä, ja Helsinki-Vantaalla käytössä on parikymmentä erilaista yhdistelmää.
Tuulen lisäksi kiitoratojen käyttöön vaikuttaa melu. Lentomelun minimoimiseksi Helsinki-Vantaan lentokentällä ohjataan koneet pääsääntöisesti nousemaan kiitoradalta 3 lounaan suuntaan ja laskeutumaan kiitoradalle 2 luoteen suunnasta. Noin puolet kaikista lennoista lähtee kiitotieltä 3.
Vähä-äänisimmät lentokoneet voivat laskeutua myös etelän suuntaan kiitoradalle 1. Ruuhka-aikoina laskeutuvat koneet ohjataan kahdelle vierekkäiselle kiitoradalle, 1:lle ja 3:lle.
3. Kiitotiet ovat kesäkunnossa talvellakin
Lumi ja jää heikentävät kitkaa kiitoradan pinnassa. Helsinki-Vantaan laitteiston ja osaamisen ansiosta kiitoradat pysyvät kesäkunnossa kylmimpinäkin talvipäivinä.
Kiitotiet puhdistetaan lumesta yksi kerrallaan. Yhdeksän tai kymmenen harjakonetta kulkee vierekkäin ja käy läpi yhden kiitoradan päästä päähän noin 11–12 minuutissa. Jotta lentokoneiden siivet eivät osuisi kiitoteiden reunoille kasautuvaan lumeen, kinoksia madalletaan koneellisesti.
Huoltomiehistöllä on noin 26 erilaista tapaa pitää kiitotiet sulina. Niitä vaihdellaan riippuen lähtevien ja saapuvien lentojen suunnista.
4. Kiitotiet numeroidaan myös kompassisuunnan perusteella
Kansainvälisessä ilmailumaailmassa kiitotiet numeroidaan aina perustuen niiden kompassisuuntiin. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla kakkoskiitotien kompassisuunta on noin 150 astetta, ja kun viimeinen numero tiputetaan, sen tunnusluvuksi tulee 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin ja ne eroavat toisistaan 180 asteella, niin jälleen viimeisen kymmenyksen pudottamalla kakkoskiitotien toinen tunnusluku on 15+18=33. Kansainvälinen tunnus on yhdistelmä näistä luvuista: 15/33.
Jos lentokentällä on kaksi samansuuntaista kiitotietä, ne erotetaan toisistaan L- ja R-kirjaimilla. L (left) tarkoittaa vasenta ja R (right) oikeaa puolta.
Lähde: Finavia
Tältä näyttää Finnairin uudessa matkustajakoneessa
MTV tutustui marraskuussa 2017 yhteen Finnairin uusimmista Airbus A350-lentokoneista. Videolla näet kuvaa sekä matkustamon sisältä että lentokoneen ohjaamosta.
1:22
